E-aineistot tutkijoiden käytössä : kyselytutkimus Turun yliopiston musiikkitieteen ja populaarikulttuurin tutkijoille
Nieminen, Helmi (2014)
Nieminen, Helmi
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403303666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403303666
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, käyttävätkö Turun yliopiston musiikkitieteen ja populaarikulttuurin tutkijat yliopiston kirjaston tarjoamia e-aineistoja. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, minkälaisia e-aineistoja tutkijat käyttävät ja millaisia e-aineistoja he eivät käytä, miten ja miksi he käyttävät e-aineistoja sekä ovatko tutkijat tutustuneet kirjaston uusiin, tiedonhakua helpottamaan suunniteltuihin ResearchGuides-oppaisiin. Kysely toteutettiin sähköisenä lomakekyselynä, jonka linkki lähetettiin 52:lle Turun yliopiston musiikkitieteen ja populaarikulttuurin tutkijalle.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin kahta erityisesti ammatilliseen tiedonhankintaan soveltuvaa mallia: Leckien ja Pettigrew’n ammatillisen tiedonhankinnan yleismallia (1997) sekä Mehon ja Tibbon mallia yhteiskuntatieteilijöiden tiedonhankinnasta (2003). Tutkimustuloksia verrattiin myös aiempien, tutkijoiden tiedonhankintaa koskevien tutkimusten tuloksiin. Sekä tutkimuksen taustana ja innoittajana että tutkimustulosten vertailukohteena oli erityisesti Kansallisen elektronisen kirjaston, FinELibin Tieto tutkijan työpöydälle! -tutkimus vuodelta 2011.
Kyselyyn vastasi 20 tutkijaa. E-aineistoja käytettiin niiden helpon ja nopean saatavuuden sekä ekologisuuden vuoksi. Toisaalta niiltä toivottiin tulostettavuutta. Etenkin e-kirjojen luettavuutta pidettiin huonona, ja siksi kirjat luettiin edelleen mieluummin painettuina.
Kuten aiemmissakin vastaavissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, suosituimpia tiedonlähteitä olivat käyttäjille ennestään tutut, hyviksi havaitut lähteet, kuten aiempien tutkimusten lähdeluettelot. Tiedonhankintakanavissa suosittiin kollegoita sekä kirjaston verkkosivuja. Kirjaston tarjoama tiedonhaun opetus tunnettiin, mutta uutta palvelua, ResearchGuides-oppaita, oli käyttänyt vain muutama vastaaja.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin kahta erityisesti ammatilliseen tiedonhankintaan soveltuvaa mallia: Leckien ja Pettigrew’n ammatillisen tiedonhankinnan yleismallia (1997) sekä Mehon ja Tibbon mallia yhteiskuntatieteilijöiden tiedonhankinnasta (2003). Tutkimustuloksia verrattiin myös aiempien, tutkijoiden tiedonhankintaa koskevien tutkimusten tuloksiin. Sekä tutkimuksen taustana ja innoittajana että tutkimustulosten vertailukohteena oli erityisesti Kansallisen elektronisen kirjaston, FinELibin Tieto tutkijan työpöydälle! -tutkimus vuodelta 2011.
Kyselyyn vastasi 20 tutkijaa. E-aineistoja käytettiin niiden helpon ja nopean saatavuuden sekä ekologisuuden vuoksi. Toisaalta niiltä toivottiin tulostettavuutta. Etenkin e-kirjojen luettavuutta pidettiin huonona, ja siksi kirjat luettiin edelleen mieluummin painettuina.
Kuten aiemmissakin vastaavissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, suosituimpia tiedonlähteitä olivat käyttäjille ennestään tutut, hyviksi havaitut lähteet, kuten aiempien tutkimusten lähdeluettelot. Tiedonhankintakanavissa suosittiin kollegoita sekä kirjaston verkkosivuja. Kirjaston tarjoama tiedonhaun opetus tunnettiin, mutta uutta palvelua, ResearchGuides-oppaita, oli käyttänyt vain muutama vastaaja.