Eteläaasialaisille suunnattu moniaistinen matkailuviestintä, Case: Pömpeli
Laurikainen, Rosanna; Palonen, Saara (2009)
Laurikainen, Rosanna
Palonen, Saara
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001211472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001211472
Tiivistelmä
Eteläaasialaisille suunnattu moniaistinen matkailuviestintä
– Case: Pömpeli
Tämän opinnäytetyön aiheena oli eteläaasialaisille suunnattu moniaistinen matkailuviestintä. Tutkimuksemme kohderyhmäksi otettiin intialaiset ja nepalilaiset, minkä vuoksi aihe rajattiin nimenomaan eteläaasialaisiin. Tutkimuksessa ei siis tutkittu muita kansallisuuksia. Työn aihe valittiin Pömpeli -innovaatiohankkeen käynnistyttyä ja hankkeen tarkoituksena oli rakentaa moniaistinen markkinointialusta, Pömpeli, Helsinki- Vantaan lentokentän Aasia- terminaaliin. Kyseinen innovaatiohanke pyrki luomaan moniaistisesta markkinointialustasta konseptin, jota yritykset kiinnostuisivat käyttämään esimerkiksi oman yrityksensä markkinoinnissa.
Helsinki-Vantaalle rakennettavan Pömpelin kohderyhmiä tuleva olemaan aasialaiset matkustajat, minkä vuoksi tutkimuksen kohderyhmät valittiin nimenomaan aasialaisista kansallisuuksista. Työ käsitteli aistien merkitystä nimenomaan matkailualan markkinoinnissa ja tutki, millaiseen markkinointiin kohderyhmämme ovat tottuneet, minkälaiset elementit aiheuttavat kohderyhmälle epämiellyttäviä tuntemuksia sekä minkälaisiin asioihin he vastaavasti kiinnittävät mainonnassa huomiota. Selvitettäessä molempien kansallisuuksien mahdollisia kulttuurisia tabuja ja preferenssejä, tutustuttiin kummankin maan historiaan, kulttuuriin ja elintapoihin. Itse tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja välineenä tässä käytettiin myös etnografista metodia. Koettiin, että kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä antoi enemmän tilaa vastaajille ja näin vastauksista saatiin monipuolisempaa tietoa. Myös etnografiseen metodologiaan tutustuminen auttoi tutkimuksen suorittamisessa, sillä metodin avulla pystyimme työssämme ottamaan paremmin huomioon kulttuurilliset aspektit.
Tutkimus suoritettiin kahdessa osassa, ensimmäiset haastattelut tehtiin nepalilaisten kanssa ja haastatteluun osallistui yhdeksän nepalilaista ja yksi intialainen. Haastatteluissa näytettiin neljä Pömpeliin suunniteltua videota, jotka käsittelivät erilaisia aihealueita. Videoiden lisäksi vastaajat haistelivat kahta tuoksua, jotka sopivat videoiden aiheisiin. Tämän jälkeen vastaajat vastasivat kyselylomakkeeseen, joka koostui pääosin avoimista kysymyksistä. Kysymykset käsittelivät videoita, niiden herättämiä tunteita ja sitä, mihin aisteihin ne vetosivat. Nepalilaisten tutkimuksen aikana seurattiin myös vastaajien reaktioita videoiden aikana ja hyödynnettiin huomioita tutkimusten analysoinnissa. Intialaiseen kohderyhmään kuului kolme henkilöä ja haastattelutilanne erosi nepalilaisten haastattelusta siten, että kyselylomake täytettiin e-lomakkeena ja haastattelusta puuttuivat tuoksut. Tutkimus avasi mielenkiintoisia jatkotut-kimusmahdollisuuksia paitsi Pömpelin sisällöntuotannon kannalta, myös varsinkin niille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita moniaistisen markkinointialustan käytöstä esimerkiksi oman yrityksensä markkinoinnissa.
– Case: Pömpeli
Tämän opinnäytetyön aiheena oli eteläaasialaisille suunnattu moniaistinen matkailuviestintä. Tutkimuksemme kohderyhmäksi otettiin intialaiset ja nepalilaiset, minkä vuoksi aihe rajattiin nimenomaan eteläaasialaisiin. Tutkimuksessa ei siis tutkittu muita kansallisuuksia. Työn aihe valittiin Pömpeli -innovaatiohankkeen käynnistyttyä ja hankkeen tarkoituksena oli rakentaa moniaistinen markkinointialusta, Pömpeli, Helsinki- Vantaan lentokentän Aasia- terminaaliin. Kyseinen innovaatiohanke pyrki luomaan moniaistisesta markkinointialustasta konseptin, jota yritykset kiinnostuisivat käyttämään esimerkiksi oman yrityksensä markkinoinnissa.
Helsinki-Vantaalle rakennettavan Pömpelin kohderyhmiä tuleva olemaan aasialaiset matkustajat, minkä vuoksi tutkimuksen kohderyhmät valittiin nimenomaan aasialaisista kansallisuuksista. Työ käsitteli aistien merkitystä nimenomaan matkailualan markkinoinnissa ja tutki, millaiseen markkinointiin kohderyhmämme ovat tottuneet, minkälaiset elementit aiheuttavat kohderyhmälle epämiellyttäviä tuntemuksia sekä minkälaisiin asioihin he vastaavasti kiinnittävät mainonnassa huomiota. Selvitettäessä molempien kansallisuuksien mahdollisia kulttuurisia tabuja ja preferenssejä, tutustuttiin kummankin maan historiaan, kulttuuriin ja elintapoihin. Itse tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja välineenä tässä käytettiin myös etnografista metodia. Koettiin, että kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä antoi enemmän tilaa vastaajille ja näin vastauksista saatiin monipuolisempaa tietoa. Myös etnografiseen metodologiaan tutustuminen auttoi tutkimuksen suorittamisessa, sillä metodin avulla pystyimme työssämme ottamaan paremmin huomioon kulttuurilliset aspektit.
Tutkimus suoritettiin kahdessa osassa, ensimmäiset haastattelut tehtiin nepalilaisten kanssa ja haastatteluun osallistui yhdeksän nepalilaista ja yksi intialainen. Haastatteluissa näytettiin neljä Pömpeliin suunniteltua videota, jotka käsittelivät erilaisia aihealueita. Videoiden lisäksi vastaajat haistelivat kahta tuoksua, jotka sopivat videoiden aiheisiin. Tämän jälkeen vastaajat vastasivat kyselylomakkeeseen, joka koostui pääosin avoimista kysymyksistä. Kysymykset käsittelivät videoita, niiden herättämiä tunteita ja sitä, mihin aisteihin ne vetosivat. Nepalilaisten tutkimuksen aikana seurattiin myös vastaajien reaktioita videoiden aikana ja hyödynnettiin huomioita tutkimusten analysoinnissa. Intialaiseen kohderyhmään kuului kolme henkilöä ja haastattelutilanne erosi nepalilaisten haastattelusta siten, että kyselylomake täytettiin e-lomakkeena ja haastattelusta puuttuivat tuoksut. Tutkimus avasi mielenkiintoisia jatkotut-kimusmahdollisuuksia paitsi Pömpelin sisällöntuotannon kannalta, myös varsinkin niille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita moniaistisen markkinointialustan käytöstä esimerkiksi oman yrityksensä markkinoinnissa.