Muistisairaan ja hoitajan välinen vuorovaikutus tehostetussa palveluasumisyksikössä
Rosvall, Kaisa-Maija; Jaakkola, Sanni (2022)
Rosvall, Kaisa-Maija
Jaakkola, Sanni
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202232782
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202232782
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten hoitajat kokevat muistisairaan ihmisen ja hoitajan välisen vuorovaikutuksen tehostetussa palveluasumisyksikössä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten hoitajat kokevat muistisairaan ihmisen ja hoitajan välisen vuorovaikutuksen tehostetussa palveluasumisyksikössä ja miten muistisairaan ihmisen ja hoitajien välisiä vuorovaikutustaitoja voitaisiin kehittää tehostetussa palveluasumisyksikössä. Opinnäytetyön tilaaja oli Rauman kaupunki, Linnavuoren palvelukeskus. Opinnäytetyössä haastateltiin viittä Linnavuoren palvelukotien hoitajaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelumenetelmällä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.
Hoitajien mukaan muistisairauden edetessä puheen tuotto vähenee ja vuorovaikutustaidot heikkenevät. Sairauden alkuvaiheessa muistisairas voi puhua paljon ja selkeästi, mutta sairauden edetessä puhe voi muuttua lyhyiksi lauseiksi, muutamaksi sanaksi tai pelkäksi ääntelyksi. Sairauden edetessä muistisairaat käyttivät useita sanattomia keinoja vuorovaikutuksessa, näitä olivat mm. ilmeet, eleet, aggressiivisuus ja ääntely. Hoitajat käyttivät vuorovaikutuskeinoina lyhyitä lauseita, ymmärrettäviä sanoja ja lääkehoitoa sekä sanattomina keinoina mm. katsekontaktia, rauhallisuutta, läsnäoloa ja kosketusta. Suurin haaste hoitajan ja muistisairaan välisessä vuorovaikutuksessa oli se, ettei muistisairas ymmärrä mitä hoitaja sanoo tai hoitaja ei ymmärrä mitä muistisairaalla on sanottavanaan.
Ongelmat esiintyivät tavallisimmin päivittäisissä hoitotilanteissa, kuten WC ja suihkutustilanteissa ja vaatteiden riisumisessa. Muistisairaan haastavaa käytöstä koettiin lähes päivittäin ja yleisimmillään haastava käytös oli aggressiivista. Vuorovaikutus ja hoitotilanteet sujuivat parhaiten silloin, kun muistisairas oli hyväntuulinen ja virkeä. Vuorovaikusta edisti myös hoitajan kokemus muistisairaiden parissa. Lisäkoulutusta hoitajat kaipasivat mm. aggressiivisen muistisairaan kohtaamiseen.
Jatkotutkimusehdotuksena olisi selvittää miten muistisairaan omaiset kokevat muistisairaan ja hoitajan välisen vuorovaikutuksen sekä miten muistisairaat kokevat vuorovaikutuksen hoitajien kanssa sairauden tasosta riippumatta. Mielenkiintoista olisi myös jatkotutkia muistisairaan käyttäytymisen muutoksia tehostetussa palveluasumisyksikössä.
Hoitajien mukaan muistisairauden edetessä puheen tuotto vähenee ja vuorovaikutustaidot heikkenevät. Sairauden alkuvaiheessa muistisairas voi puhua paljon ja selkeästi, mutta sairauden edetessä puhe voi muuttua lyhyiksi lauseiksi, muutamaksi sanaksi tai pelkäksi ääntelyksi. Sairauden edetessä muistisairaat käyttivät useita sanattomia keinoja vuorovaikutuksessa, näitä olivat mm. ilmeet, eleet, aggressiivisuus ja ääntely. Hoitajat käyttivät vuorovaikutuskeinoina lyhyitä lauseita, ymmärrettäviä sanoja ja lääkehoitoa sekä sanattomina keinoina mm. katsekontaktia, rauhallisuutta, läsnäoloa ja kosketusta. Suurin haaste hoitajan ja muistisairaan välisessä vuorovaikutuksessa oli se, ettei muistisairas ymmärrä mitä hoitaja sanoo tai hoitaja ei ymmärrä mitä muistisairaalla on sanottavanaan.
Ongelmat esiintyivät tavallisimmin päivittäisissä hoitotilanteissa, kuten WC ja suihkutustilanteissa ja vaatteiden riisumisessa. Muistisairaan haastavaa käytöstä koettiin lähes päivittäin ja yleisimmillään haastava käytös oli aggressiivista. Vuorovaikutus ja hoitotilanteet sujuivat parhaiten silloin, kun muistisairas oli hyväntuulinen ja virkeä. Vuorovaikusta edisti myös hoitajan kokemus muistisairaiden parissa. Lisäkoulutusta hoitajat kaipasivat mm. aggressiivisen muistisairaan kohtaamiseen.
Jatkotutkimusehdotuksena olisi selvittää miten muistisairaan omaiset kokevat muistisairaan ja hoitajan välisen vuorovaikutuksen sekä miten muistisairaat kokevat vuorovaikutuksen hoitajien kanssa sairauden tasosta riippumatta. Mielenkiintoista olisi myös jatkotutkia muistisairaan käyttäytymisen muutoksia tehostetussa palveluasumisyksikössä.