Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöt : case: Vantaan käräjäoikeus
Aro, Maria (2014)
Aro, Maria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401141330
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401141330
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aihe on muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöt. Muuntohuumeet ovat huumausaineisiin rinnastettavia aineita, joita on kehitelty siten, ettei niitä luokitella huumausaineiksi eikä välttämättä edes lääkkeiksi. Muuntohuumeet ovat yleistyneet merkittävästi viime vuosina. Niitä saa helposti tilattua internetistä, mutta huumausaineiksi tai lääkkeiksi luokiteltujen muuntohuumeiden maahantuonti Suomeen on laitonta.
Opinnäytetyö on kaksiosainen. Työn teoriaosuudessa tarkastellaan muuntohuumeita, huuma-usainerikoksia yleisesti, muuntohuumeiden luokittelua lääkkeiksi sekä rangaistuksen määräämisen periaatteita. Työssä haetaan vastauksia kysymyksiin:” Minkälaiset rangaistuskäytännöt muuntohuumerikoksilla on?”, ”Miten muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöt eroavat huumausainerikosten rangaistuskäytännöistä?” ja ”Tulisiko huumausainerikoksia ja muuntohuumerikoksia käsitellä eri tavalla kuin tällä hetkellä?”
Opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista tutkimusta. Työn tietoperusta on kerätty lainsäädännöstä, oikeuskäytännöstä, rangaistuksen määräämistä koskevasta kirjallisuudesta, haastatteluista sekä haastateltavilta saaduista materiaaleista. Huumausainerikosten rangaistusten määräämistä säätelee muun muassa huumausainelaki ja rikoslaki. Muuntohuumerikosten rangaistuksista on jonkin verran hovioikeuden ja korkeimman oikeuden oikeustapauksia, jotka antavat suuntaa muuntohuumerikosten rangaistuksia määrättäessä.
Laadullisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytetään haastatteluja. Työtä varten on haastateltu Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston huumausainerikosten vastuusyyttäjää, Vantaan käräjäoikeuden huumausainerikosten vastuutuomaria sekä asianajotoimisto Jaatela & Helenius Oy:n asianajajaa. Näin työhön on saatu monipuolista tietoa muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöistä eri näkökulmista. Kaikki haastateltavat ovat työssään päivittäin tekemisissä huumausainerikosten ja muuntohuumerikosten kanssa. Haastatteluista on saatu tärkeää tietoa siitä, miten ja millä perusteella muuntohuumerikosten rangaistukset käytännössä määrätään, ja mitkä seikat rangaistukseen vaikuttavat.
Työn tuloksena on selvitys siitä, millaisia rangaistuskäytäntöjä huumausainerikoksissa ja muuntohuumerikoksissa tällä hetkellä on. Lisäksi työssä tuodaan esille muuntohuumerikosten rangaistusten määräämisen ongelmakohdat ja kehittämisehdotukset niiden yhtenäistymiseksi. Tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää muuntohuumerikosten yhteisiä rangaistuskäytäntöjä kehitettäessä.
Opinnäytetyö on kaksiosainen. Työn teoriaosuudessa tarkastellaan muuntohuumeita, huuma-usainerikoksia yleisesti, muuntohuumeiden luokittelua lääkkeiksi sekä rangaistuksen määräämisen periaatteita. Työssä haetaan vastauksia kysymyksiin:” Minkälaiset rangaistuskäytännöt muuntohuumerikoksilla on?”, ”Miten muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöt eroavat huumausainerikosten rangaistuskäytännöistä?” ja ”Tulisiko huumausainerikoksia ja muuntohuumerikoksia käsitellä eri tavalla kuin tällä hetkellä?”
Opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista tutkimusta. Työn tietoperusta on kerätty lainsäädännöstä, oikeuskäytännöstä, rangaistuksen määräämistä koskevasta kirjallisuudesta, haastatteluista sekä haastateltavilta saaduista materiaaleista. Huumausainerikosten rangaistusten määräämistä säätelee muun muassa huumausainelaki ja rikoslaki. Muuntohuumerikosten rangaistuksista on jonkin verran hovioikeuden ja korkeimman oikeuden oikeustapauksia, jotka antavat suuntaa muuntohuumerikosten rangaistuksia määrättäessä.
Laadullisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytetään haastatteluja. Työtä varten on haastateltu Itä-Uudenmaan syyttäjäviraston huumausainerikosten vastuusyyttäjää, Vantaan käräjäoikeuden huumausainerikosten vastuutuomaria sekä asianajotoimisto Jaatela & Helenius Oy:n asianajajaa. Näin työhön on saatu monipuolista tietoa muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöistä eri näkökulmista. Kaikki haastateltavat ovat työssään päivittäin tekemisissä huumausainerikosten ja muuntohuumerikosten kanssa. Haastatteluista on saatu tärkeää tietoa siitä, miten ja millä perusteella muuntohuumerikosten rangaistukset käytännössä määrätään, ja mitkä seikat rangaistukseen vaikuttavat.
Työn tuloksena on selvitys siitä, millaisia rangaistuskäytäntöjä huumausainerikoksissa ja muuntohuumerikoksissa tällä hetkellä on. Lisäksi työssä tuodaan esille muuntohuumerikosten rangaistusten määräämisen ongelmakohdat ja kehittämisehdotukset niiden yhtenäistymiseksi. Tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää muuntohuumerikosten yhteisiä rangaistuskäytäntöjä kehitettäessä.