Potilasturvallisuuden kehittäminen Sotkamon terveyskeskussairaalassa
Tolonen, Leena (2013)
Tolonen, Leena
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121621405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121621405
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Sotkamon terveyskeskussairaalan potilasturvallisuutta. Metodologisena lähestymistapana oli toimintatukimus. Ensimmäisen syklin alussa selvitettiin 6-3-5-menetelmällä (n=15) työyhteisön potilasturvallisuuden keskeisiä ongelmia. Ongelmiksi muodostuivat lääkehoidon poikkeamat, karkaileva potilas, kaatumistapaturmat, potilasaines, ajanhallinta, suullinen ja kirjallinen tiedonkulku, toimintaympäristö, hoitokäytänteet sekä yksin työskentely. Kehittämiskohteiksi valittiin kaatumistapaturmien ehkäisy ja infektioiden torjunta. Infektiot ja aseptiikka sisältyivät keskeisesti hoitokäytänteitä ja toimintaympäristöä koskeviin ongelmiin.
Toisen syklin kehittämiskysymykseksi infektioiden torjunnan osalta muodostui: Miten osaston työntekijöiden käsihygieniaa voidaan kehittää? Suoritettiin Infektioiden torjunnan perusteet terveydenhuollossa -verkkotesti, järjestettiin koulutusta käsihygieniaan (n=15) sekä testattiin käsien desinfektion onnistumista uv-laitteella ennen (n=12) käsihygienia koulutusta ja sen jälkeen (n=10). Uv- testauksen perusteella käsihygieniassa ei tapahtunut selkeää kehittymistä. Kolmasosa verkkotestiin vastanneista hallitsi käsihygienian kohtalaisesti. Hoitajille toteutetun kyselyn (n=14) perusteella käsien desinfektiotestaukseen ja hygieniakoulutukseen osallistumisen myötä käsihygieniassa koettiin muutosta desinfektioaineen käytössä ja levittämisessä, suojakäsineiden tarkoituksenmukaisessa käytössä, yleisessä käsihygieniassa ja aseptisen toimintatavan tarkkailussa. Tulevaisuudessa kehitettäviä asioita ovat potilaiden käsihygienia, säännölliset henkilökunnan koulutukset, yleinen käsihygienian toteuttaminen ja desinfektioainetelineet.
Toisen syklin kehittämiskysymykseksi kaatumistapaturmien osalta muodostui: Miten potilaiden kaatumistapaturmia voidaan ehkäistä osastolla? Toteutettiin kaatumisvaaran arviointeja FRAT-mittarilla ja laadittiin toimintaohje FRAT-arviointien toteuttamiseen sekä kaatumistapaturmia ehkäiseviin toimiin liittyen. Ohjeet perustuivat IKINÄ-oppaseen. Fokusryhmähaastattelun (n=9) perusteella FRAT-mittarin käytettävyyttä kuvaavat vastaukset littyivat lomakkeen soveltuvuuteen, arvioinin toteuttamiseen ja mittarin pisteyttämiseen. Toimintaohjeen ja mittarin merkityksen ja hyödynnettävyyden vastaukset jakaantuivat FRAT-pistemäärien merkitsemiseen, toimintaohjeen käytettävyyten, liikkumisen turvaamiseen ja lääkityksen huomiointiin. Tulevaisuudessa kehitettäviä asioita ovat potilaan liikkumisen appuvälineet, potilaiden sijoittuminen osastolla, arviointimittarin ja toimintaohjeen toteuttaminen, lääkityksen tarkistaminen ja hoitohenkilökunnan määrä.
Kehittämistyö jatkuu potilaiden käsihygienian sekä desinfektiolaitteiden kunnon ja sijoittamisen uudelleen tarkastelulla, säännöllisillä hygieniakoulutuksilla ja desinfektiotestausten toteuttamisilla, suojakäsineiden ja käsihuuhteen kulutuksen seuraamisella sekä osaston infektioiden torjuntaan laadittavalla ohjeistuksella. Kaatumistapaturmien osalta jatketaan FRAT-arvioinnin ja toimintaohjeen toteutusta, kehitetään pisteiden merkitsemistapaa sekä potilaan ravitsemuksen arviointia.
Toisen syklin kehittämiskysymykseksi infektioiden torjunnan osalta muodostui: Miten osaston työntekijöiden käsihygieniaa voidaan kehittää? Suoritettiin Infektioiden torjunnan perusteet terveydenhuollossa -verkkotesti, järjestettiin koulutusta käsihygieniaan (n=15) sekä testattiin käsien desinfektion onnistumista uv-laitteella ennen (n=12) käsihygienia koulutusta ja sen jälkeen (n=10). Uv- testauksen perusteella käsihygieniassa ei tapahtunut selkeää kehittymistä. Kolmasosa verkkotestiin vastanneista hallitsi käsihygienian kohtalaisesti. Hoitajille toteutetun kyselyn (n=14) perusteella käsien desinfektiotestaukseen ja hygieniakoulutukseen osallistumisen myötä käsihygieniassa koettiin muutosta desinfektioaineen käytössä ja levittämisessä, suojakäsineiden tarkoituksenmukaisessa käytössä, yleisessä käsihygieniassa ja aseptisen toimintatavan tarkkailussa. Tulevaisuudessa kehitettäviä asioita ovat potilaiden käsihygienia, säännölliset henkilökunnan koulutukset, yleinen käsihygienian toteuttaminen ja desinfektioainetelineet.
Toisen syklin kehittämiskysymykseksi kaatumistapaturmien osalta muodostui: Miten potilaiden kaatumistapaturmia voidaan ehkäistä osastolla? Toteutettiin kaatumisvaaran arviointeja FRAT-mittarilla ja laadittiin toimintaohje FRAT-arviointien toteuttamiseen sekä kaatumistapaturmia ehkäiseviin toimiin liittyen. Ohjeet perustuivat IKINÄ-oppaseen. Fokusryhmähaastattelun (n=9) perusteella FRAT-mittarin käytettävyyttä kuvaavat vastaukset littyivat lomakkeen soveltuvuuteen, arvioinin toteuttamiseen ja mittarin pisteyttämiseen. Toimintaohjeen ja mittarin merkityksen ja hyödynnettävyyden vastaukset jakaantuivat FRAT-pistemäärien merkitsemiseen, toimintaohjeen käytettävyyten, liikkumisen turvaamiseen ja lääkityksen huomiointiin. Tulevaisuudessa kehitettäviä asioita ovat potilaan liikkumisen appuvälineet, potilaiden sijoittuminen osastolla, arviointimittarin ja toimintaohjeen toteuttaminen, lääkityksen tarkistaminen ja hoitohenkilökunnan määrä.
Kehittämistyö jatkuu potilaiden käsihygienian sekä desinfektiolaitteiden kunnon ja sijoittamisen uudelleen tarkastelulla, säännöllisillä hygieniakoulutuksilla ja desinfektiotestausten toteuttamisilla, suojakäsineiden ja käsihuuhteen kulutuksen seuraamisella sekä osaston infektioiden torjuntaan laadittavalla ohjeistuksella. Kaatumistapaturmien osalta jatketaan FRAT-arvioinnin ja toimintaohjeen toteutusta, kehitetään pisteiden merkitsemistapaa sekä potilaan ravitsemuksen arviointia.