Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöhin liittyvää viittomistoa
Christensen, Emmi (2013)
Christensen, Emmi
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920570
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia viittomia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat äidinkieleltään viittomakieliset käyttävät viittoessaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvistä asioista. Kerätyn aineiston pohjalta luotiin viittomakielinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvä termistö. Työn tilaaja Seta ry hyödyntää video- ja tekstimateriaalia sisältävää termistöä julkaistakseen verkkosivuillaan erityisalaansa liittyvän termistön suomalaisella viittomakielellä. Työn tilaajan edustaja toimi asiantuntijana termejä valittaessa ja määriteltäessä.
Aineisto kerättiin strukturoidulla haastattelulla neljältä viittomakieliseltä seksuaalivähemmistöön, suku-puolivähemmistöön tai molempiin kuuluvalta informantilta. Haastattelussa kysyttiin vastineita suomenkielisille termeille kuvien ja määritelmien avulla sekä avoimilla kysymyksillä. Vertailuaineistona käytettiin suomalaisen viittomakielen sanakirjoja, muiden maiden kansallisten viittomakielten sanakirjoja ja viittomakielisessä hlbt-verkkoyhteisössä käytyjä keskusteluja.
Aineiston pohjalta koottu viittomakielinen termistö annettiin kommentoitavaksi verkossa viittomakieliselle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöyhteisölle ennen tilaajalle luovuttamista.
Tutkimuksessa selvisi, että tämän aineiston perusteella suomalaisen viittomakielen sukupuolen moni-naisuuteen liittyvät viittomat ovat vakiintumattomia.
Aineiston pohjalta ei voitu luotettavasti selvittää, onko suomalaisessa viittomakielessä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä viittomia tai ilmauksia, joilla on negatiivinen konnotaatio, koska haastattelun kysymyksenasettelu ei ollut ihanteellinen konnotaatioiden selvittämiseen. Myöskään haastateltavien valintakriteerit eivät tukeneet tämän tutkimuskysymyksen selvittämistä. Aihe vaatisi lisätutkimusta.
Opinnäytetyö sisältää myös perustietoja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä sekä viittomakielisistä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien yhteisöstä, joita tulkkausalan toimijat voivat hyödyntää syventäessään asiakasryhmien tuntemustaan.
Tässä opinnäytetyössä esitettyjä suomalaisen viittomakielen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä viittomia ei voida pitää yleistettävinä, sillä suomalaisessa viittomakielessä tähän erityisalaan liittyvä viittomisto on joiltain osin vasta vakiintumassa.
Opinnäytetyön liitteenä olevaa suomenkielistä termistöä määritelmineen voi hyödyntää tulkkaukseen valmistautumisessa. Tuotettu produkti esittelee tämän aineiston perusteella löydetyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvät viittomat. Produktia voidaan käyttää apuna tulkkaukseen valmistautumisessa. Aineiston analyysiluvussa esitellyt viittomat antavat käsityksen siitä, millaisia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä viittomia ja ilmaisuja suomalaisessa viittomakielessä tällä hetkellä on käytössä.
Aineisto kerättiin strukturoidulla haastattelulla neljältä viittomakieliseltä seksuaalivähemmistöön, suku-puolivähemmistöön tai molempiin kuuluvalta informantilta. Haastattelussa kysyttiin vastineita suomenkielisille termeille kuvien ja määritelmien avulla sekä avoimilla kysymyksillä. Vertailuaineistona käytettiin suomalaisen viittomakielen sanakirjoja, muiden maiden kansallisten viittomakielten sanakirjoja ja viittomakielisessä hlbt-verkkoyhteisössä käytyjä keskusteluja.
Aineiston pohjalta koottu viittomakielinen termistö annettiin kommentoitavaksi verkossa viittomakieliselle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöyhteisölle ennen tilaajalle luovuttamista.
Tutkimuksessa selvisi, että tämän aineiston perusteella suomalaisen viittomakielen sukupuolen moni-naisuuteen liittyvät viittomat ovat vakiintumattomia.
Aineiston pohjalta ei voitu luotettavasti selvittää, onko suomalaisessa viittomakielessä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä viittomia tai ilmauksia, joilla on negatiivinen konnotaatio, koska haastattelun kysymyksenasettelu ei ollut ihanteellinen konnotaatioiden selvittämiseen. Myöskään haastateltavien valintakriteerit eivät tukeneet tämän tutkimuskysymyksen selvittämistä. Aihe vaatisi lisätutkimusta.
Opinnäytetyö sisältää myös perustietoja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä sekä viittomakielisistä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien yhteisöstä, joita tulkkausalan toimijat voivat hyödyntää syventäessään asiakasryhmien tuntemustaan.
Tässä opinnäytetyössä esitettyjä suomalaisen viittomakielen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä viittomia ei voida pitää yleistettävinä, sillä suomalaisessa viittomakielessä tähän erityisalaan liittyvä viittomisto on joiltain osin vasta vakiintumassa.
Opinnäytetyön liitteenä olevaa suomenkielistä termistöä määritelmineen voi hyödyntää tulkkaukseen valmistautumisessa. Tuotettu produkti esittelee tämän aineiston perusteella löydetyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvät viittomat. Produktia voidaan käyttää apuna tulkkaukseen valmistautumisessa. Aineiston analyysiluvussa esitellyt viittomat antavat käsityksen siitä, millaisia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä viittomia ja ilmaisuja suomalaisessa viittomakielessä tällä hetkellä on käytössä.