Pienryhmän muodostaminen päiväkodissa : Varhaiskasvattajien näkökulmien pohjalta toteutettu toiminnan ohjaus ja havainnointi
Niemelä, Hanna; Kulppi, Marjo (2013)
Niemelä, Hanna
Kulppi, Marjo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120419941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120419941
Tiivistelmä
Toiminnallisen opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää minkälaisin perustein varhaiskasvattajat muodostavat päiväkodin suurryhmien sisäisiä pienryhmiä, sekä mitä haasteita he kokevat niiden muodostamisessa ja toiminnassa. Tutkimuspäiväkotinamme toimi vantaalainen päiväkoti.
Tutkimuksemme oli monimetodinen kvalitatiivinen tutkimus, jossa oli myös tapaustutkimukselle ominaisia piirteitä. Selvitimme pienryhmien muodostamisen haasteita tutkimuspäiväkodin varhaiskasvattajille suunnatun strukturoidun kyselyn avulla. Kyselyn vastausten pohjalta muodostimme oman pienryhmän tutkimuspäiväkodin viidestä 3–4-vuotiaasta lapsesta. Pienryhmätoiminnalla vastasimme varhaiskasvattajien esille tuomiin haasteisiin. Havainnoimme lapsia ohjaamassamme pienryhmässä osallistuvan havainnoinnin menetelmällä ja seurasimme pienryhmän kehitystä. Koska toiminnallinen opinnäytetyömme käsitteli päiväkoti-ikäisten lasten pienryhmätoimintaa, teoreettinen viitekehyksemme koostui pienryhmän määrittelystä, muodostamisesta ja kehittymisestä sekä lapsen kehityksen kannalta olennaisesta lähikehityksen vyöhykkeestä. Suunnittelimme Sammakot-ryhmällemme kuusi toimintatuokiota, joiden aikana huomioimme lasten ikätasoisen ja yksilöllisen kehityksen monipuolisen ohjelman avulla.
Kyselyssä tuli ilmi, että varhaiskasvattajat kokivat haasteeksi ajan puutteen sekä lasten ryhmäytymisen pienryhmässä. Toiminnallisessa osuudessa ilmeni, että ryhmä tulee ryhmäyttää ja ryhmäytymistä pitää ylläpitää. Ryhmäytynyt ryhmä toimii paremmin ja on turvallinen toimintaympäristö ryhmän jäsenille. Tulosten perusteella voimme todeta, että varhaiskasvattajien tulisi tarkoin pohtia niitä perusteita, joilla pienryhmiä muodostetaan sekä miten ryhmäytymistä ylläpidetään. Kasvattajan on huomioitava lapsen yksilöllinen kehitys sekä ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat ryhmän toimintaan.
Työelämä koki tutkimuksemme innovatiivisena ja se antoi uusia näkökulmia pienryhmätyöskentelyyn. Työelämä koki yhteistyömme avoimena ja tuloksellisena. Palautteessa kerrottiin, että pystyimme opiskelijoina tunnistamaan varhaiskasvatuksen kehityshaasteita.
Tutkimuksemme oli monimetodinen kvalitatiivinen tutkimus, jossa oli myös tapaustutkimukselle ominaisia piirteitä. Selvitimme pienryhmien muodostamisen haasteita tutkimuspäiväkodin varhaiskasvattajille suunnatun strukturoidun kyselyn avulla. Kyselyn vastausten pohjalta muodostimme oman pienryhmän tutkimuspäiväkodin viidestä 3–4-vuotiaasta lapsesta. Pienryhmätoiminnalla vastasimme varhaiskasvattajien esille tuomiin haasteisiin. Havainnoimme lapsia ohjaamassamme pienryhmässä osallistuvan havainnoinnin menetelmällä ja seurasimme pienryhmän kehitystä. Koska toiminnallinen opinnäytetyömme käsitteli päiväkoti-ikäisten lasten pienryhmätoimintaa, teoreettinen viitekehyksemme koostui pienryhmän määrittelystä, muodostamisesta ja kehittymisestä sekä lapsen kehityksen kannalta olennaisesta lähikehityksen vyöhykkeestä. Suunnittelimme Sammakot-ryhmällemme kuusi toimintatuokiota, joiden aikana huomioimme lasten ikätasoisen ja yksilöllisen kehityksen monipuolisen ohjelman avulla.
Kyselyssä tuli ilmi, että varhaiskasvattajat kokivat haasteeksi ajan puutteen sekä lasten ryhmäytymisen pienryhmässä. Toiminnallisessa osuudessa ilmeni, että ryhmä tulee ryhmäyttää ja ryhmäytymistä pitää ylläpitää. Ryhmäytynyt ryhmä toimii paremmin ja on turvallinen toimintaympäristö ryhmän jäsenille. Tulosten perusteella voimme todeta, että varhaiskasvattajien tulisi tarkoin pohtia niitä perusteita, joilla pienryhmiä muodostetaan sekä miten ryhmäytymistä ylläpidetään. Kasvattajan on huomioitava lapsen yksilöllinen kehitys sekä ulkoiset tekijät, jotka vaikuttavat ryhmän toimintaan.
Työelämä koki tutkimuksemme innovatiivisena ja se antoi uusia näkökulmia pienryhmätyöskentelyyn. Työelämä koki yhteistyömme avoimena ja tuloksellisena. Palautteessa kerrottiin, että pystyimme opiskelijoina tunnistamaan varhaiskasvatuksen kehityshaasteita.