Lappeenrannan kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuspalvelun laatu ja sen kehittäminen kasvatus- ja opetushenkilökunnan näkökulmasta
Lapakko, Laura (2009)
Lapakko, Laura
Saimaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912308553
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912308553
Tiivistelmä
Tämän opinnäytteen aiheena on Lappeenrannan kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuspalvelun laatu ja sen kehittäminen kasvatus- ja opetushenkilökunnan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena. Tutkimusaineisto kerättiin lomakkeella, jonka kaikki kysymykset olivat avoimia. Saatujen vastausten analysointi ja tulkinta toteutettiin sisällönanalyysinä.
Syksyllä 2008 mukaan yhteistyöhön saatiin viisi päiväkotia, jotka silloisen jaon mukaan edustivat kaikkia Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen palvelualueita. Tutkimusta ei ulotettu entisen joutsenon kaupungin alueelle. Kyselyn vastausaikana oli helmikuu 2009, jonka loppuun mennessä vastauksia saapui yhteensä 20 kaikista yhteistyöpäiväkodeista.
Varhaiskasvatuksen laatua käsittelevien kysymysten vastauksissa painottuivat lapsiin sekä vanhempiin ja perheeseen liittyvät tekijät. Laadukas varhaiskasvatus nähtiin lapsilähtöisenä, suunniteltuna ja jatkuvasti kehittyvänä toimintana, jota toteutettiin hyvässä yhteistyössä vanhempien kanssa. Laadun kehittämisen keinoja ja kehittämistarvetta käsittelevissä vastauksissa painopiste oli toimintaprosessiin liittyvissä tekijöissä. Varhaiskasvatus nähtiin osana kasvatus- ja opetustoimea, joten erityisesti esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheen yhteistyö oli aiempaa luontevampaa.
Tehty laatutyö näkyi varhaiskasvatuksen käytännöissä, vaikkakin uusimpien toimintamallien ja -menetelmien juurruttamista olisi jatkettava. Varhaiskasvatus- ja vuosisuunnitelmat olivat alkaneet vakiintua työvälineiksi, joita käytettiin tietoisesti toiminnan kehittämiseen. Niiden katsottiin selkeyttäneen toimintaa yksikkötasolla lisäten toiminnan suunnitelmallisuutta ja säännöllistä arviointia. Samalla koettiin tärkeäksi, että toiminnan vakiinnuttamiselle ja arvioinnille olisi varattava aikaa ennen seuraavia suuria uudistuksia.
Jatkotutkimusaiheiksi nousi Lappeenrannan ja Joutsenon yhdistymisen vaikutukset varhaiskasvatuksen laatuun. Henkilökunnan työssä jaksamista, työkykyä tukevaa toimintaa sekä työajankäyttöä ja sen jakaantumista voitaisiin kartoittaa. Lisäksi neuvolakeskushankkeen vaikutuksia varhaiskasvatukseen olisi hyvä tutkia.
Syksyllä 2008 mukaan yhteistyöhön saatiin viisi päiväkotia, jotka silloisen jaon mukaan edustivat kaikkia Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen palvelualueita. Tutkimusta ei ulotettu entisen joutsenon kaupungin alueelle. Kyselyn vastausaikana oli helmikuu 2009, jonka loppuun mennessä vastauksia saapui yhteensä 20 kaikista yhteistyöpäiväkodeista.
Varhaiskasvatuksen laatua käsittelevien kysymysten vastauksissa painottuivat lapsiin sekä vanhempiin ja perheeseen liittyvät tekijät. Laadukas varhaiskasvatus nähtiin lapsilähtöisenä, suunniteltuna ja jatkuvasti kehittyvänä toimintana, jota toteutettiin hyvässä yhteistyössä vanhempien kanssa. Laadun kehittämisen keinoja ja kehittämistarvetta käsittelevissä vastauksissa painopiste oli toimintaprosessiin liittyvissä tekijöissä. Varhaiskasvatus nähtiin osana kasvatus- ja opetustoimea, joten erityisesti esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheen yhteistyö oli aiempaa luontevampaa.
Tehty laatutyö näkyi varhaiskasvatuksen käytännöissä, vaikkakin uusimpien toimintamallien ja -menetelmien juurruttamista olisi jatkettava. Varhaiskasvatus- ja vuosisuunnitelmat olivat alkaneet vakiintua työvälineiksi, joita käytettiin tietoisesti toiminnan kehittämiseen. Niiden katsottiin selkeyttäneen toimintaa yksikkötasolla lisäten toiminnan suunnitelmallisuutta ja säännöllistä arviointia. Samalla koettiin tärkeäksi, että toiminnan vakiinnuttamiselle ja arvioinnille olisi varattava aikaa ennen seuraavia suuria uudistuksia.
Jatkotutkimusaiheiksi nousi Lappeenrannan ja Joutsenon yhdistymisen vaikutukset varhaiskasvatuksen laatuun. Henkilökunnan työssä jaksamista, työkykyä tukevaa toimintaa sekä työajankäyttöä ja sen jakaantumista voitaisiin kartoittaa. Lisäksi neuvolakeskushankkeen vaikutuksia varhaiskasvatukseen olisi hyvä tutkia.