Postoperatiivinen ohjaus lihavuuskirurgisen potilaan kokemana
Kvist, Pieta; Stenmark, Nelli (2013)
Kvist, Pieta
Stenmark, Nelli
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111817218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111817218
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata, millaisena lihavuuskirurgiset potilaat olivat kokeneet saamansa postoperatiivisen ohjauksen Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän, Kiurun, endokrinologian poliklinikalla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla postoperatiivista ohjausta voidaan kehittää vastaamaan paremmin lihavuuskirurgisten potilaiden tarpeita. Opinnäytetyön lähestymistapa oli laadullinen. Aineiston keruu tehtiin avoimella kyselylomakkeella syksyllä 2012 sekä keväällä 2013 ja tulokset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että lihavuuskirurgiset potilaat olivat saaneet ravitsemussuosituksen mukaista ohjausta ravintoon ja ruokailuun liittyvistä asioista. Lisäksi potilaita oli ohjattu ja tuettu painonhallintaan sekä elämäntapamuutokseen. Psykososiaalinen tuki ja ohjaus oli ollut vähäistä. Lihavuuskirurgiset potilaat olivat kokeneet ohjauksen pääasiassa positiivisena ja ohjauksen sisältöön sekä tapoihin oltiin yleisesti tyytyväisiä. Psyykkiseen hyvinvointiin, jaksamiseen ja sopeutumiseen liittyvää ohjausta voisi kuitenkin olla nykyistä enemmän. Jatkossa ohjauksessa olisi myös hyvä huomioida entistä paremmin asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Tuloksista ilmeni, että vertaistukiryhmällä on tärkeä rooli psykososiaalisen tuen antajana. Ryhmän tapaamisia voisikin entisestään kehittää vastaamaan paremmin potilaiden tarpeita.
Opinnäytetyön tuloksia lihavuuskirurgisten potilaiden ohjauksen tarpeista voidaan hyödyntää hoitotyön kehittämisessä erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhuollon jatkoseurannassa.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että lihavuuskirurgiset potilaat olivat saaneet ravitsemussuosituksen mukaista ohjausta ravintoon ja ruokailuun liittyvistä asioista. Lisäksi potilaita oli ohjattu ja tuettu painonhallintaan sekä elämäntapamuutokseen. Psykososiaalinen tuki ja ohjaus oli ollut vähäistä. Lihavuuskirurgiset potilaat olivat kokeneet ohjauksen pääasiassa positiivisena ja ohjauksen sisältöön sekä tapoihin oltiin yleisesti tyytyväisiä. Psyykkiseen hyvinvointiin, jaksamiseen ja sopeutumiseen liittyvää ohjausta voisi kuitenkin olla nykyistä enemmän. Jatkossa ohjauksessa olisi myös hyvä huomioida entistä paremmin asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Tuloksista ilmeni, että vertaistukiryhmällä on tärkeä rooli psykososiaalisen tuen antajana. Ryhmän tapaamisia voisikin entisestään kehittää vastaamaan paremmin potilaiden tarpeita.
Opinnäytetyön tuloksia lihavuuskirurgisten potilaiden ohjauksen tarpeista voidaan hyödyntää hoitotyön kehittämisessä erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhuollon jatkoseurannassa.