Ajankäytön hallinta etäjohtamistyössä
Komulainen, Mirjami (2013)
Komulainen, Mirjami
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513166
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513166
Tiivistelmä
Nykyisessä työelämässä etätyöskentely ja etäjohtaminen lisääntyvät. Varsinkin etäjohtaminen tuo johtamiseen lisähaasteensa, joista keskeisimmät liittyvät suunnittelun tarpeeseen, luottamuksen rakentamiseen sekä säännölliseen ja tehokkaaseen viestintään. Uusien menetelmien kehittäminen työn hallinnan lisäämiseksi on tärkeää.
Opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisesti Kainuun maakunta -kuntayhtymän perhe-, vanhus- ja mielenterveyspalveluiden tulosyksikköpäälliköiden kanssa. Heidän työhönsä sisältyy etäjohtamista, sillä he vastaavat kahdesta tai useammasta maantieteellisesti erillään sijaitsevasta yksiköstä. Tarkoituksena oli selvittää, miten tulosyksikköpäälliköt kokivat arjen etäjohtamistyön ja mitä kehittämistarpeita he siinä näkivät. Tavoitteena oli myös kehittää tulosyksikköpäälliköiden etäjohtamistyön hallintaa.
Kehittämistehtävän alkukartoitus toteutettiin tulosyksikköpäälliköiden ryhmähaastatteluna, ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Etäjohtamisen kehittämistyön keskeiseksi kohteeksi nousi ajankäytön hallinta, ja työ kohdentui ajankäytön hallinnan menetelmiin sekä ajankäytön hallinnan tunteeseen, joita kehitettiin kahtena samanaikaisesti etenevänä syklinä. Kehittämistehtävän metodologinen lähestymistapa oli toimintatutkimus.
Ajankäytön hallinnan menetelmä -syklissä kehitettiin tulosyksikköpäälliköiden viestintäosaamisen vahvistamiseksi toimenpidesuosituksia sähköisten viestintävälineiden käytön hallintaan. Suositusten pohjana olivat yksityiseen organisaatioon tehdyn benchmarking-vierailun tulokset, videokokouksesta saadut kokemukset sekä asiantuntija-alustus sähköisten viestintävälineiden käytöstä etäjohtamistyössä.
Tunne ajankäytön hallinnasta -syklissä tulosyksikköpäälliköt kehittivät ajankäyttönsä hallintaa päiväkirjaseurannalla ja ajankäytön arvioinnilla. Tutkimalla ajankäyttöään tulosyksikköpäälliköt saivat selville erilaisia mahdollisuuksia kehittää ajankäyttöään. Lisäksi koulutuspäivä oivaltavasta stressinhallinnasta ja ajankäytöstä vahvisti tunnetta ajankäytön hallinnasta.
Kehittämisprosessin arviointikyselyn tulosten perusteella kehittämistyöllä oli selvästi ajankäytön hallintaa edistävä vaikutus. Se näkyi parantuneena tietoisuutena ajankäytöstä, työn parempana suunnitteluna ja ennakointina sekä aikaisempaa selkeämpänä ja tehokkaampana työnä. Saatujen tulosten perusteella esimiehille kehitettiin Ajankäytön hallintaa -toimintakäsikirja.
Työn hallinnan edistäminen etäjohtamistyössä edellyttää tehokasta työn ja ajankäytön suunnittelua, hyvää viestintäosaamista ja hyvää itsensä johtamista.
Opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisesti Kainuun maakunta -kuntayhtymän perhe-, vanhus- ja mielenterveyspalveluiden tulosyksikköpäälliköiden kanssa. Heidän työhönsä sisältyy etäjohtamista, sillä he vastaavat kahdesta tai useammasta maantieteellisesti erillään sijaitsevasta yksiköstä. Tarkoituksena oli selvittää, miten tulosyksikköpäälliköt kokivat arjen etäjohtamistyön ja mitä kehittämistarpeita he siinä näkivät. Tavoitteena oli myös kehittää tulosyksikköpäälliköiden etäjohtamistyön hallintaa.
Kehittämistehtävän alkukartoitus toteutettiin tulosyksikköpäälliköiden ryhmähaastatteluna, ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Etäjohtamisen kehittämistyön keskeiseksi kohteeksi nousi ajankäytön hallinta, ja työ kohdentui ajankäytön hallinnan menetelmiin sekä ajankäytön hallinnan tunteeseen, joita kehitettiin kahtena samanaikaisesti etenevänä syklinä. Kehittämistehtävän metodologinen lähestymistapa oli toimintatutkimus.
Ajankäytön hallinnan menetelmä -syklissä kehitettiin tulosyksikköpäälliköiden viestintäosaamisen vahvistamiseksi toimenpidesuosituksia sähköisten viestintävälineiden käytön hallintaan. Suositusten pohjana olivat yksityiseen organisaatioon tehdyn benchmarking-vierailun tulokset, videokokouksesta saadut kokemukset sekä asiantuntija-alustus sähköisten viestintävälineiden käytöstä etäjohtamistyössä.
Tunne ajankäytön hallinnasta -syklissä tulosyksikköpäälliköt kehittivät ajankäyttönsä hallintaa päiväkirjaseurannalla ja ajankäytön arvioinnilla. Tutkimalla ajankäyttöään tulosyksikköpäälliköt saivat selville erilaisia mahdollisuuksia kehittää ajankäyttöään. Lisäksi koulutuspäivä oivaltavasta stressinhallinnasta ja ajankäytöstä vahvisti tunnetta ajankäytön hallinnasta.
Kehittämisprosessin arviointikyselyn tulosten perusteella kehittämistyöllä oli selvästi ajankäytön hallintaa edistävä vaikutus. Se näkyi parantuneena tietoisuutena ajankäytöstä, työn parempana suunnitteluna ja ennakointina sekä aikaisempaa selkeämpänä ja tehokkaampana työnä. Saatujen tulosten perusteella esimiehille kehitettiin Ajankäytön hallintaa -toimintakäsikirja.
Työn hallinnan edistäminen etäjohtamistyössä edellyttää tehokasta työn ja ajankäytön suunnittelua, hyvää viestintäosaamista ja hyvää itsensä johtamista.