Märkätilojen vedeneristystyön laadun seurantatutkimus
Riikonen, Pekka (2012)
Riikonen, Pekka
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302132276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302132276
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoite oli tutkia, onko märkätila-asentajien työnlaatu säilynyt sertifioinnin jälkeen vaatimukset täyttävällä tasolla.
Olin kiinnostunut, millä tavalla työskentelyssä toteutuvat seuraavat asiat: Käytetäänkö yhtenäisiä tuoteperheitä? Millä tavalla alustan kosteuspitoisuus mitataan? Ovatko lattiakaivot vedeneristystyöhön sopivia? Otetaanko eristeestä koepalat? Rauhoitetaanko asennustyökohde asennustyön ajaksi?
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Etelä-Karjalan alueen märkätila-asentajat, joita on kaikkiaan 96 henkilöä. Tutkimukseen osallistuneet asentajat olivat viimeisen kolmen vuoden aikana asentaneet yhteensä 856 märkätilaa. Suurin osa asennuksista, 581 oli korjausrakennuskohteita, ja uudisrakennuksia oli 275. Suurin osa asennuksista oli suoritettu taloyhtiöille ja yksityishenkilöille.
Tutkimusmenetelmä oli havainnointi ja haastattelut. Haastatteluun osallistui määräaikaan mennessä 47 asentajaa. Haastattelulla kartoitettiin heidän tekemänsä märkätilat viimeisen kolmen vuoden ajalta.
Tutkimuksessa käytetty kysymyslomake perustuu asiakohdiltaan asentajien käyttämään työkohdepäiväkirjaan. Työkohdepäiväkirja tulee tehdä jokaisesta märkätila-asennuksesta.
Havainnointikohteina olivat kolmen kerrostalon linjasaneeraus, yhden rivitalon saunan ja pesuhuoneen asennus ja yhden omakotitalon saunan ja pesuhuoneen remontti.
Tutkimukseni perusteella voin todeta, että asennusten tekninen suoritus on kunnossa. Parannettavaa löytyy kosteusmittauksista, jotka usein jäävät tekemättä tai ne tehdään puutteellisin menetelmin. Lattiakaivoja ei läheskään aina uusita ajanmukaisiksi. Työkohdepäiväkirjaa ei kaikissa kohteissa täytetä. Kohteiden valvonta ei ole aina ammattilaisten suorittamaa. Parhaiten laadun valvonta toteutuu niissä kohteissa, joissa yrittäjä itse osallistuu asennustyön suorittamiseen.
Olin kiinnostunut, millä tavalla työskentelyssä toteutuvat seuraavat asiat: Käytetäänkö yhtenäisiä tuoteperheitä? Millä tavalla alustan kosteuspitoisuus mitataan? Ovatko lattiakaivot vedeneristystyöhön sopivia? Otetaanko eristeestä koepalat? Rauhoitetaanko asennustyökohde asennustyön ajaksi?
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Etelä-Karjalan alueen märkätila-asentajat, joita on kaikkiaan 96 henkilöä. Tutkimukseen osallistuneet asentajat olivat viimeisen kolmen vuoden aikana asentaneet yhteensä 856 märkätilaa. Suurin osa asennuksista, 581 oli korjausrakennuskohteita, ja uudisrakennuksia oli 275. Suurin osa asennuksista oli suoritettu taloyhtiöille ja yksityishenkilöille.
Tutkimusmenetelmä oli havainnointi ja haastattelut. Haastatteluun osallistui määräaikaan mennessä 47 asentajaa. Haastattelulla kartoitettiin heidän tekemänsä märkätilat viimeisen kolmen vuoden ajalta.
Tutkimuksessa käytetty kysymyslomake perustuu asiakohdiltaan asentajien käyttämään työkohdepäiväkirjaan. Työkohdepäiväkirja tulee tehdä jokaisesta märkätila-asennuksesta.
Havainnointikohteina olivat kolmen kerrostalon linjasaneeraus, yhden rivitalon saunan ja pesuhuoneen asennus ja yhden omakotitalon saunan ja pesuhuoneen remontti.
Tutkimukseni perusteella voin todeta, että asennusten tekninen suoritus on kunnossa. Parannettavaa löytyy kosteusmittauksista, jotka usein jäävät tekemättä tai ne tehdään puutteellisin menetelmin. Lattiakaivoja ei läheskään aina uusita ajanmukaisiksi. Työkohdepäiväkirjaa ei kaikissa kohteissa täytetä. Kohteiden valvonta ei ole aina ammattilaisten suorittamaa. Parhaiten laadun valvonta toteutuu niissä kohteissa, joissa yrittäjä itse osallistuu asennustyön suorittamiseen.