Momentinmittauspenkin käyttöönotto ja kalibrointi
Kaarnaoja, Mikko (2009)
Kaarnaoja, Mikko
Saimaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912107619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912107619
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli saattaa Tehohydro Oy:ssä valmisteilla oleva momentinmittauspenkki käyttökuntoon ja tarkastella laitteen luotettavuutta hydrauliikkamoottoreiden vääntömomentin määrittämiseen.
Opinnäytetyön kohteen ollessa konkreettinen tarvittiin paljon käytännön tutkimusta ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin älykästä väyläterminaalia, josta tiedot saatiin siirrettyä sähköiseen muotoon. Komponenttien valmistajien käyttöohjeista saatiin tietoa komponenttien ominaisuuksista.
Keskeneräisen mittauspenkin rakentaminen vaati esiselvitystä jo tehdyistä ratkaisuista, mahdollisten epäkohtien selvittämistä ja työn tavoitteiden asettamista.
Ensivaiheen testauksen jälkeen havaittiin jarrun olevan liian tehokas. Rinnalle rakennettiin pneumaattinen levyjarru. Sitten tarkasteltiin hydrauliikkapuolta, minkä jälkeen voitiin siirtyä kalibrointivaiheeseen. Voima-anturin näyttämä kalibroitiin käyttäen vipuvartta ja tunkkia.
Mittalaitteen valmistuskustannuksiin verrattuna tulokset ovat olleet positiivisia. Laitteen soveltuvuus usean eri vääntömomentin moottoreille teki työstä erittäin haastavan. Ensisijaisena tarkoituksena kyseisellä mittalaitteella ei niinkään ollut absoluuttisen vääntömomentin tutkiminen vaan saada likiarvo, jonka perusteella koneen korjaus voidaan todeta onnistuneeksi ja soveltuvaksi käyttöön.
Opinnäytetyön kohteen ollessa konkreettinen tarvittiin paljon käytännön tutkimusta ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin älykästä väyläterminaalia, josta tiedot saatiin siirrettyä sähköiseen muotoon. Komponenttien valmistajien käyttöohjeista saatiin tietoa komponenttien ominaisuuksista.
Keskeneräisen mittauspenkin rakentaminen vaati esiselvitystä jo tehdyistä ratkaisuista, mahdollisten epäkohtien selvittämistä ja työn tavoitteiden asettamista.
Ensivaiheen testauksen jälkeen havaittiin jarrun olevan liian tehokas. Rinnalle rakennettiin pneumaattinen levyjarru. Sitten tarkasteltiin hydrauliikkapuolta, minkä jälkeen voitiin siirtyä kalibrointivaiheeseen. Voima-anturin näyttämä kalibroitiin käyttäen vipuvartta ja tunkkia.
Mittalaitteen valmistuskustannuksiin verrattuna tulokset ovat olleet positiivisia. Laitteen soveltuvuus usean eri vääntömomentin moottoreille teki työstä erittäin haastavan. Ensisijaisena tarkoituksena kyseisellä mittalaitteella ei niinkään ollut absoluuttisen vääntömomentin tutkiminen vaan saada likiarvo, jonka perusteella koneen korjaus voidaan todeta onnistuneeksi ja soveltuvaksi käyttöön.