Innovaatiojohtaminen matkailunkehittämisyhtiöissä
Koponen, Anne-Marie (2013)
Koponen, Anne-Marie
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060713513
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060713513
Tiivistelmä
Innovaatiojohtamista ja innovaatioiden merkitystä yrityksille on tutkittu paljon, mutta matkailualaan liittyviä tutkimuksia ei juuri ole tehty. Innovaatiojohtamisen merkitys innovatiivisille yrityksille on tärkeä. Innovaatiojohtaminen luo innovaatioille ja niiden syntymiselle mahdollistavat olosuhteet.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää innovaatiojohtamisen olemassa oloa tutkittavissa yrityksissä. Tutkimustulosten analysoinnin pohjalta pystyttiin luomaan myös kehittämisehdotuksia tutkittaville yrityksille. Tutkimustulosten lisäksi opinnäytetyössä esitellään teoriaa innovaatiojohtamisesta ja innovaatioista.
Opinnäytetyön teoriassa esitellään innovaatiojohtamisen mallia ja sen sisältämiä osioita sekä innovaatioita ja niiden syntyä, kehitystä sekä luonnetta. Tuotekehittelyssä paneudutaan tarkemmin myös palvelumuotoiluun, josta on saatavilla vielä hyvin vähän tutkimustietoa. Palvelumuotoilua voidaan pitää palveluinnovaatioiden
eräänä työkaluna.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Laadullinen tutkimus sopi parhaiten aiheen tutkimiseen, koska otanta on yleensä pieni. Matkailualan kehittämiseen erikoistuneiden yritysten lukumäärä tutkittavalla alueella on hyvin rajallinen. Aineistonkeruumenetelmänä tutkimuksessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua.
Tutkittavissa yrityksissä ei tietoisesti ole valittu innovaatiojohtamisen mallia, mutta niissä oli havaittavissa selkeitä innovaatiojohtamiseen liittyviä piirteitä ja toimintatapoja. Systemaattiselle innovaatiojohtamiselle Case – yrityksissä löytyi tarve, ja kehittämisehdotuksia apuna käyttäen kyseinen johtaminen on mahdollista saada toteutumaan. Innovatiivisissa asiantuntijaorganisaatioissa on tarkoituksenmukaista käyttää johtamista, joka tukee innovatiivista toimintaa ja sen kehitystä. Työntekijöiden luovuuden ja sen kanavoimiseksi innovaatiotoiminnaksi tarvitaan itsensä johtamis- ja luovuuskoulutuksia.
Yleisellä tasolla työssä saatiin selville, että johtamisessa luottamus, vapaus tehdä työtä, avoin vuorovaikutus, heterogeeninen tiimirakenne sekä virheistä oppiminen toimivat tekijöinä uusien innovaatioiden kehittämisessä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää innovaatiojohtamisen olemassa oloa tutkittavissa yrityksissä. Tutkimustulosten analysoinnin pohjalta pystyttiin luomaan myös kehittämisehdotuksia tutkittaville yrityksille. Tutkimustulosten lisäksi opinnäytetyössä esitellään teoriaa innovaatiojohtamisesta ja innovaatioista.
Opinnäytetyön teoriassa esitellään innovaatiojohtamisen mallia ja sen sisältämiä osioita sekä innovaatioita ja niiden syntyä, kehitystä sekä luonnetta. Tuotekehittelyssä paneudutaan tarkemmin myös palvelumuotoiluun, josta on saatavilla vielä hyvin vähän tutkimustietoa. Palvelumuotoilua voidaan pitää palveluinnovaatioiden
eräänä työkaluna.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Laadullinen tutkimus sopi parhaiten aiheen tutkimiseen, koska otanta on yleensä pieni. Matkailualan kehittämiseen erikoistuneiden yritysten lukumäärä tutkittavalla alueella on hyvin rajallinen. Aineistonkeruumenetelmänä tutkimuksessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua.
Tutkittavissa yrityksissä ei tietoisesti ole valittu innovaatiojohtamisen mallia, mutta niissä oli havaittavissa selkeitä innovaatiojohtamiseen liittyviä piirteitä ja toimintatapoja. Systemaattiselle innovaatiojohtamiselle Case – yrityksissä löytyi tarve, ja kehittämisehdotuksia apuna käyttäen kyseinen johtaminen on mahdollista saada toteutumaan. Innovatiivisissa asiantuntijaorganisaatioissa on tarkoituksenmukaista käyttää johtamista, joka tukee innovatiivista toimintaa ja sen kehitystä. Työntekijöiden luovuuden ja sen kanavoimiseksi innovaatiotoiminnaksi tarvitaan itsensä johtamis- ja luovuuskoulutuksia.
Yleisellä tasolla työssä saatiin selville, että johtamisessa luottamus, vapaus tehdä työtä, avoin vuorovaikutus, heterogeeninen tiimirakenne sekä virheistä oppiminen toimivat tekijöinä uusien innovaatioiden kehittämisessä.