Puvustus lyhytelokuvaan "Luolamiesteoria"
Koskelainen, Reetta (2013)
Koskelainen, Reetta
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310393
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli suunnitella ja valmistaa puvustus Lahden muotoiluinstituutissa toteutettavaan lyhytelokuvaan Luolamiesteoria. Elokuva oli lopputyö myös viestinnän ja muotoilun koulutusalalta ja sen käsikirjoitti ja ohjasi Ville Järvi. Puvustuksen suunnittelu alkoi syksyllä 2012 ja kuvaukset olivat 14.- 21.1.2013. Elokuva valmistui toukokuussa 2013. Elokuva kertoo tulevaisuuden Harken Rootin kaupungista, joka on väitetyn ydinonnettomuuden jälkeen ainut elinkelpoinen paikka. Päähenkilö Henry kuitenkin pyrkii todistamaan kansalaisille syötetyn propagandan valheeksi.
Tavoitteenani oli suunnitella ja toteuttaa retrofuturistinen puvustus, joka muiden osa-alojen kanssa loisi elokuvalle uskottavan visuaalisen ilmeen. Suunnittelussa käytin apuna J. Michael Gilletten (2000) suunnittelu- ja ongelmanratkaisumallia, jonka seitsemän askelman mukaan työskentely eteni. Gilletten mallin vaiheet ovat sitoutuminen, analyysi, tutkimus, haudonta, valinta, toteutus ja arviointi. Suunnittelun etenemisen aikana palataan aiempiin vaiheisiin, joiden kautta peilataan työn edistymistä.
Perehdyin tutkimusvaiheessa elokuvapuvustamiseen sekä puvustukselliseen jatkuvuuteen, joista olin kiinnostunut. Lisäksi tutustuin science fiction- tyyliin, josta minulla ei varsinaisesti ollut aikaisempaa kokemusta tai tietoa. Hankin puvustuksen vaatteet pääosin kirpputoreilta, koska puvustusbudjetti oli melko pieni. Puvustuksen toteutusvaihe oli lopulta muuttuneiden aikataulujen takia hyvin lyhyt, joten aikaa ei juuri jäänyt vaatteiden muokkaamiseen ja sci-fi-henkisyyden korostamiseen, vaikka niin aluksi suunnittelin.
Koen onnistuneeni tavoitteessani suunnitella ja toteuttaa toimiva puvustus sekä oppia työskentelemään puvustajana osana elokuvaproduktion työryhmää. Opin paljon uutta elokuvan valmistuksesta kokonaisuutena sekä syvensin tietojani ja taitojani puvustajan työstä. Koin työn mielekkääksi ja työryhmän sekä näyttelijöiden kanssa työskentely oli vaivatonta. Sain myös ohjaajalta positiivista palautetta sekä luomastani puvustuksesta että työskentelystä puvustajana, mikä vahvisti uskoa omiin kykyihin ja halua jatkossakin työskennellä vastaavanlaisissa tehtävissä.
Tavoitteenani oli suunnitella ja toteuttaa retrofuturistinen puvustus, joka muiden osa-alojen kanssa loisi elokuvalle uskottavan visuaalisen ilmeen. Suunnittelussa käytin apuna J. Michael Gilletten (2000) suunnittelu- ja ongelmanratkaisumallia, jonka seitsemän askelman mukaan työskentely eteni. Gilletten mallin vaiheet ovat sitoutuminen, analyysi, tutkimus, haudonta, valinta, toteutus ja arviointi. Suunnittelun etenemisen aikana palataan aiempiin vaiheisiin, joiden kautta peilataan työn edistymistä.
Perehdyin tutkimusvaiheessa elokuvapuvustamiseen sekä puvustukselliseen jatkuvuuteen, joista olin kiinnostunut. Lisäksi tutustuin science fiction- tyyliin, josta minulla ei varsinaisesti ollut aikaisempaa kokemusta tai tietoa. Hankin puvustuksen vaatteet pääosin kirpputoreilta, koska puvustusbudjetti oli melko pieni. Puvustuksen toteutusvaihe oli lopulta muuttuneiden aikataulujen takia hyvin lyhyt, joten aikaa ei juuri jäänyt vaatteiden muokkaamiseen ja sci-fi-henkisyyden korostamiseen, vaikka niin aluksi suunnittelin.
Koen onnistuneeni tavoitteessani suunnitella ja toteuttaa toimiva puvustus sekä oppia työskentelemään puvustajana osana elokuvaproduktion työryhmää. Opin paljon uutta elokuvan valmistuksesta kokonaisuutena sekä syvensin tietojani ja taitojani puvustajan työstä. Koin työn mielekkääksi ja työryhmän sekä näyttelijöiden kanssa työskentely oli vaivatonta. Sain myös ohjaajalta positiivista palautetta sekä luomastani puvustuksesta että työskentelystä puvustajana, mikä vahvisti uskoa omiin kykyihin ja halua jatkossakin työskennellä vastaavanlaisissa tehtävissä.