Lahden ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa opiskelevien henkinen hyvinvointi
Sallila, Sara; Björk, Johanna (2009)
Sallila, Sara
Björk, Johanna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912087343
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912087343
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Johanna Björk & Sara Sallila. Lahden ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa
opiskelevien henkinen hyvinvointi. Lahti, syksy 2009. Opinnäytetyö
87 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu/Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala,hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto,terveydenhoitaja(AMK).
Opiskelijoiden hyvinvointiin on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, millaista on Lahden ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden henkinen hyvinvointi ja mitkä ovat
siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksen avulla haluttiin tarjota oppilaitokselle ja opiskeluterveydenhuollolle tietoa siitä, minkälaista tukea opiskelijat ovat henkiseen hyvinvointiinsa saaneet ja minkälaista tukea he kaipaisivat.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon kanssa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi 38 monivalintakysymystä ja kolme avointa kysymystä. Kyselyyn vastasi 132 hoitotyön opiskelijaa. Aineiston analysoinnin apuna käytettiin suoria jakaumia ja ristiintaulukointia.
Opiskelijat kokivat, etteivät saa opettajilta tai opinto-ohjaajalta riittävästi tukea ja neuvontaa. Kyselystä kävi ilmi, että opiskelijoilla oli huonosti tai ei lainkaan tietoa
opiskeluterveydenhuollon palveluista. Jopa 41 % ilmoitti, etteivät he olleet saaneet tietoa oppilaitokseltaan terveyspalveluista. Vastanneista 58 % ilmoitti, että ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitettua terveystarkastusta ei ole ollut tarjolla ja vain 2 % kertoi käyneensä sellaisessa.
Suurin osa vastanneista (47 %) kävi töissä opiskelun ohessa ja he myös kokivat, että työnteko vaikuttaa jollain tavalla heidän opiskeluunsa. Työnteosta huolimatta vastaajista 18 % kertoi toimeentulonsa olevan niukkaa ja epävarmaa.
Yksi yleisimpiä henkistä hyvinvointia heikentäviä tekijöitä vastaajien mielestä oli työssä käynti. Eniten opiskelijat kärsivät muun muassa niska- ja hartiakivuista, jännittyneisyydestä, väsymyksestä, uni- ja nukahtamisvaikeuksista sekä päänsärystä. Myös masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta koki satunnaisesti jopa 34 % opiskelijoista. Vastauksista ilmenneestä oireilusta huolimatta opiskelijat kokivat henkisen hyvinvointinsa pääosin hyväksi tai kohtuulliseksi.
Tutkimuksessa selvisi, että eniten ohjausta, tukea ja neuvontaa henkiseen jaksamiseensa opiskelijat kaipaisivat oppilaitokselta ja opettajilta. Myös opiskeluterveydenhuoltoon
kaivattiin parannuksia ja etenkin palveluista tiedottamiseen.
Oppilaitoksen ja opiskeluterveydenhuollon välistä yhteistyötä tulisi siis parantaa ja oppilaitoksen opiskelijoilleen tarjoamia tukimuotoja lisätä.
Asiasanat: henkinen hyvinvointi, opiskelijat, terveydenhuoltoala, opiskeluterveydenhuolto, opiskelu, sosiaalinen tuki
Johanna Björk & Sara Sallila. Lahden ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa
opiskelevien henkinen hyvinvointi. Lahti, syksy 2009. Opinnäytetyö
87 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu/Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala,hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto,terveydenhoitaja(AMK).
Opiskelijoiden hyvinvointiin on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, millaista on Lahden ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden henkinen hyvinvointi ja mitkä ovat
siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksen avulla haluttiin tarjota oppilaitokselle ja opiskeluterveydenhuollolle tietoa siitä, minkälaista tukea opiskelijat ovat henkiseen hyvinvointiinsa saaneet ja minkälaista tukea he kaipaisivat.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon kanssa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi 38 monivalintakysymystä ja kolme avointa kysymystä. Kyselyyn vastasi 132 hoitotyön opiskelijaa. Aineiston analysoinnin apuna käytettiin suoria jakaumia ja ristiintaulukointia.
Opiskelijat kokivat, etteivät saa opettajilta tai opinto-ohjaajalta riittävästi tukea ja neuvontaa. Kyselystä kävi ilmi, että opiskelijoilla oli huonosti tai ei lainkaan tietoa
opiskeluterveydenhuollon palveluista. Jopa 41 % ilmoitti, etteivät he olleet saaneet tietoa oppilaitokseltaan terveyspalveluista. Vastanneista 58 % ilmoitti, että ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitettua terveystarkastusta ei ole ollut tarjolla ja vain 2 % kertoi käyneensä sellaisessa.
Suurin osa vastanneista (47 %) kävi töissä opiskelun ohessa ja he myös kokivat, että työnteko vaikuttaa jollain tavalla heidän opiskeluunsa. Työnteosta huolimatta vastaajista 18 % kertoi toimeentulonsa olevan niukkaa ja epävarmaa.
Yksi yleisimpiä henkistä hyvinvointia heikentäviä tekijöitä vastaajien mielestä oli työssä käynti. Eniten opiskelijat kärsivät muun muassa niska- ja hartiakivuista, jännittyneisyydestä, väsymyksestä, uni- ja nukahtamisvaikeuksista sekä päänsärystä. Myös masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta koki satunnaisesti jopa 34 % opiskelijoista. Vastauksista ilmenneestä oireilusta huolimatta opiskelijat kokivat henkisen hyvinvointinsa pääosin hyväksi tai kohtuulliseksi.
Tutkimuksessa selvisi, että eniten ohjausta, tukea ja neuvontaa henkiseen jaksamiseensa opiskelijat kaipaisivat oppilaitokselta ja opettajilta. Myös opiskeluterveydenhuoltoon
kaivattiin parannuksia ja etenkin palveluista tiedottamiseen.
Oppilaitoksen ja opiskeluterveydenhuollon välistä yhteistyötä tulisi siis parantaa ja oppilaitoksen opiskelijoilleen tarjoamia tukimuotoja lisätä.
Asiasanat: henkinen hyvinvointi, opiskelijat, terveydenhuoltoala, opiskeluterveydenhuolto, opiskelu, sosiaalinen tuki