Lasten sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus vaihtuvassa 3-6-vuotiaiden ryhmässä
Ottelin, Liisa; Sormunen, Salla-Maari; Siivonen, Henna (2013)
Ottelin, Liisa
Sormunen, Salla-Maari
Siivonen, Henna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036158
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Kolsarin päiväkodissa Kirkkonummella Piccolot-nimisessä kerhoryhmässä. Piccolot oli pilottimalli avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnasta, joka aloitettiin Kirkkonummella elokuussa 2012. Kerhoryhmän lapset olivat 3-6-vuotiaita kerholaisia sekä osapäivälapsia. Kerhon kokoonpano vaihteli päivittäin vanhempien saadessa valita hoitopäivät vapaasti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada lisätietoa tämäntyyppisestä kerhotoiminnasta, sillä kerhotoimintaa ollaan laajentamassa Kirkkonummen kunnan jokaiselle päivähoitoalueelle vuoden 2013 syksyllä. Tutkimus toteutettiin syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana.
Opinnäytetyössä tutkittiin Piccolot-kerhon lasten sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutusta tiistain ja torstain ryhmässä. Tutkimuskysymykset käsittelivät sitä, millaisia sosiaaliset suhteet ovat Piccolot-ryhmässä, minkälaista vuorovaikutus on Piccolot-ryhmässä sekä kuinka hyvin Piccolot-ryhmä on yhteisöllistynyt. Lisäksi tutkittiin sitä, minkälaisia eroja tiistain ja torstain ryhmän välillä on sosiaalisten suhteiden, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden laadussa. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelminä käytettiin ulkopuolista havainnointia ja sosiometristä mittaamista. Havainnointitekniikaksi valittiin Robert Balesin kehittämä IPA (Interaction Process Analysis). IPA on erityisesti ryhmäkäyttäytymiseen ja pienryhmän vuorovaikutukseen kehitetty menetelmä. Sosiometrisellä mittaamisella kartoitetaan kunkin ryhmän jäsenen merkitystä toisilleen. Mittaaminen suoritettiin sekä tiistain että torstain ryhmän lapsille. Näistä haastattelun tuloksista koottiin matriisit, joista edelleen piirrettiin sosiogrammit. Sosiogrammeista ilmenee tiistain ja torstain ryhmän sosiaalinen rakenne.
Toteutusosuuden jälkeen matriisia ja sosiogrammia verrattiin saatuihin havaintoihin ja sanallisiin kommentteihin, joita tutkijat olivat havainnoinnin ohessa kirjoittaneet. Tästä saatujen tulosten mukaan myönteinen ja kielteinen vuorovaikutus ovat tasapainossa molemmissa ryhmissä. Tiistairyhmän lasten suhteet ovat kuitenkin positiivisempia kuin torstaina, jolloin lapset arvioivat suhteitaan selvästi kielteisemmin kuin tiistaina. Sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen laatu vaikuttavat ryhmän koheesioon, joten tulosten perusteella myös torstairyhmän koheesio vaikuttaa heikommalta kuin tiistairyhmän. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että ryhmien väliset erot johtuvat jostakin muusta kuin ryhmän vaihtuvuudesta tai ohjauksesta. Kukin lapsi kokee kerhoon osallistuessaan samanlaista vaihtuvuutta, ja molempien ryhmien ohjaajana toimii sama lastentarhanopettaja. Erot sosiaalisissa suhteissa ja vuorovaikutuksessa voisivat johtua esimerkiksi lasten yksilöllisistä tavoista olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, lasten erilaisesta ikäjakaumasta ryhmissä tai eroista lasten roolien yhteensopivuudessa.
Opinnäytetyössä tutkittiin Piccolot-kerhon lasten sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutusta tiistain ja torstain ryhmässä. Tutkimuskysymykset käsittelivät sitä, millaisia sosiaaliset suhteet ovat Piccolot-ryhmässä, minkälaista vuorovaikutus on Piccolot-ryhmässä sekä kuinka hyvin Piccolot-ryhmä on yhteisöllistynyt. Lisäksi tutkittiin sitä, minkälaisia eroja tiistain ja torstain ryhmän välillä on sosiaalisten suhteiden, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden laadussa. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelminä käytettiin ulkopuolista havainnointia ja sosiometristä mittaamista. Havainnointitekniikaksi valittiin Robert Balesin kehittämä IPA (Interaction Process Analysis). IPA on erityisesti ryhmäkäyttäytymiseen ja pienryhmän vuorovaikutukseen kehitetty menetelmä. Sosiometrisellä mittaamisella kartoitetaan kunkin ryhmän jäsenen merkitystä toisilleen. Mittaaminen suoritettiin sekä tiistain että torstain ryhmän lapsille. Näistä haastattelun tuloksista koottiin matriisit, joista edelleen piirrettiin sosiogrammit. Sosiogrammeista ilmenee tiistain ja torstain ryhmän sosiaalinen rakenne.
Toteutusosuuden jälkeen matriisia ja sosiogrammia verrattiin saatuihin havaintoihin ja sanallisiin kommentteihin, joita tutkijat olivat havainnoinnin ohessa kirjoittaneet. Tästä saatujen tulosten mukaan myönteinen ja kielteinen vuorovaikutus ovat tasapainossa molemmissa ryhmissä. Tiistairyhmän lasten suhteet ovat kuitenkin positiivisempia kuin torstaina, jolloin lapset arvioivat suhteitaan selvästi kielteisemmin kuin tiistaina. Sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen laatu vaikuttavat ryhmän koheesioon, joten tulosten perusteella myös torstairyhmän koheesio vaikuttaa heikommalta kuin tiistairyhmän. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että ryhmien väliset erot johtuvat jostakin muusta kuin ryhmän vaihtuvuudesta tai ohjauksesta. Kukin lapsi kokee kerhoon osallistuessaan samanlaista vaihtuvuutta, ja molempien ryhmien ohjaajana toimii sama lastentarhanopettaja. Erot sosiaalisissa suhteissa ja vuorovaikutuksessa voisivat johtua esimerkiksi lasten yksilöllisistä tavoista olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, lasten erilaisesta ikäjakaumasta ryhmissä tai eroista lasten roolien yhteensopivuudessa.