PAH-yhdisteiden määrittäminen GC-MS/MS menetelmällä savukalasta
Olkkola, Petri (2013)
Olkkola, Petri
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036085
Tiivistelmä
Tutkimuksen päämääränä oli tutkia eroja PAH-yhdisteiden määrässä eri tavoin valmistettujen savukalojen välillä. Tutkittavia kohteita olivat erot lämmin- ja kylmäsavumenetelmien välillä sekä perinteisen savustuksen ja nestesavun käytön välillä. Sekä tutkittiin miten nahan PAH-yhdisteiden määrä erosi itse lihan PAH-yhdiste määrästä.
Tutkimus suoritettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Helsingin toimipisteessä tutkimuksen ja analytiikan osastossa, kemian ja toksikologian tutkimusyksikössä sekä toksikologian jaostossa.
Aluksi savukalanäytteet kylmäkuivattiin. Tämän jälkeen näytteille suoritettiin nopeutettu liuotinuutto, jonka aikana näytteisiin lisättiin myös sisäistä standardia menetelmän luotettavuuden parantamiseksi. Sitten saaduille näyteliuoksille suoritettiin kiinteäfaasiuutto, jonka jälkeen näytteet olivat valmiina GS-MS/MS-ajoa varten, ajon jälkeen saatiin tulokset näytteen sisältämästä PAH-yhdisteiden määristä.
Tutkimuksesssa oli tarkoitus määrittää kuudentoista eri PAH-yhdisteen määrä eri tavoin valmistetuissa savukaloissa, mutta tutkimuksen edetessä päädyttiin tutkimaan pelkästään savustetuja lohia ja osassa näytteistä tarkasteltiin vain neljää tärkeintä PAH-yhdistettä ajanpuutteen vuoksi.
Tuloksiksi saatiin että kylmä ja lämminsavu menetelmien välillä ei ollut merkittävää vaihtelua tutkittujen PAH-yhdisteiden määrässä, mutta perinteisen savun menetelmällä valmistetussa kalassa oli enemmän PAH-yhdisteitä kuin nestesavu menetelmällä valmistetussa. Merkittävänä muuna löydöksenä tuli esille, että kalan nahassa oli paljon enemmän PAH-yhdisteitä kuin lihassa.
Tutkimus suoritettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Helsingin toimipisteessä tutkimuksen ja analytiikan osastossa, kemian ja toksikologian tutkimusyksikössä sekä toksikologian jaostossa.
Aluksi savukalanäytteet kylmäkuivattiin. Tämän jälkeen näytteille suoritettiin nopeutettu liuotinuutto, jonka aikana näytteisiin lisättiin myös sisäistä standardia menetelmän luotettavuuden parantamiseksi. Sitten saaduille näyteliuoksille suoritettiin kiinteäfaasiuutto, jonka jälkeen näytteet olivat valmiina GS-MS/MS-ajoa varten, ajon jälkeen saatiin tulokset näytteen sisältämästä PAH-yhdisteiden määristä.
Tutkimuksesssa oli tarkoitus määrittää kuudentoista eri PAH-yhdisteen määrä eri tavoin valmistetuissa savukaloissa, mutta tutkimuksen edetessä päädyttiin tutkimaan pelkästään savustetuja lohia ja osassa näytteistä tarkasteltiin vain neljää tärkeintä PAH-yhdistettä ajanpuutteen vuoksi.
Tuloksiksi saatiin että kylmä ja lämminsavu menetelmien välillä ei ollut merkittävää vaihtelua tutkittujen PAH-yhdisteiden määrässä, mutta perinteisen savun menetelmällä valmistetussa kalassa oli enemmän PAH-yhdisteitä kuin nestesavu menetelmällä valmistetussa. Merkittävänä muuna löydöksenä tuli esille, että kalan nahassa oli paljon enemmän PAH-yhdisteitä kuin lihassa.