Interventiovälineet muistiterveyden edistämisessä : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Höfer, Anne (2013)
Höfer, Anne
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303253636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303253636
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli kartoittaa muistiterveyden edistämiseen soveltuvia interventiovälineitä. Interventioilla pyritään terveyttä edistävään elintapamuutokseen. Koska aikaisempaa tutkimusta aivoterveyden edistämisestä interventioiden keinoin ei ollut vielä saatavilla, sovellettiin opinnäytetyössä tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä käytettyjä interventiovälineitä. Aineisto haettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä kahdesta suomalaisesta sähköisestä tietokannasta sekä manuaalisella haulla kahdesta tieteellisestä aikakauslehdestä. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysillä tutkimuskysymyksittäin.
Etenevien muistisairauksien vaara- ja suojatekijät tunnetaan. Nyt olisikin tärkeää vaikuttaa ennaltaehkäisevästi muistisairauksien kehittymiseen oikein kohdennetulla elintapaohjauksella. Tuloksista kävi ilmi, että yhtä oikeaa menettelytapaa toteuttaa terveysinterventio ei ollut. Eikä yhdellä yksittäisellä interventiolla saavutettu asetettuja tavoitteita. Eri interventiovälineiden yhdistäminen paransi tuloksia.
Elintapamuutos on prosessi, joka muodostuu neljästä vaiheesta: muutostarpeen tunnistamisesta, muutosvalmiuden ymmärtämisestä, toimintasuunnitelman laatimisesta ja tavoitteen asettamisesta sekä seurannasta. Kaikissa näissä vaiheissa hyödyllisiä interventiovälineitä ovat muun muassa motivoiva haastattelu, pystyvyyden tunteen lisääminen, asiakaskeskeinen työskentely, vuorovaikutus sekä selkeä tavoitteen asettaminen ja tarkka toiminnan suunnittelu. Ohjaus voidaan toteuttaa joko yksilö- tai ryhmämuotoisena. Sosiaalinen tuki voi kannustaa parempiin tuloksiin. Itsearviointi, omaseuranta ja omavastuu ovat interventiovälineitä, jotka asiakas ottaa käyttöönsä toteuttaessaan elintapamuutosta omassa toimintaympäristössään. Tällaiseen itsenäiseen toimintaan elintapaohjaus johtaa onnistuessaan.
Suorat käskyt tai neuvot eivät muuta totuttua toimintatapaa. Intervention toteutuksen tuleekin olla asiakaslähtöistä ja tasavertaiseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Interventio tulee kohdistaa sellaisille henkilöille, jotka ovat valmiita tekemään muutoksen elämässään.
Etenevien muistisairauksien vaara- ja suojatekijät tunnetaan. Nyt olisikin tärkeää vaikuttaa ennaltaehkäisevästi muistisairauksien kehittymiseen oikein kohdennetulla elintapaohjauksella. Tuloksista kävi ilmi, että yhtä oikeaa menettelytapaa toteuttaa terveysinterventio ei ollut. Eikä yhdellä yksittäisellä interventiolla saavutettu asetettuja tavoitteita. Eri interventiovälineiden yhdistäminen paransi tuloksia.
Elintapamuutos on prosessi, joka muodostuu neljästä vaiheesta: muutostarpeen tunnistamisesta, muutosvalmiuden ymmärtämisestä, toimintasuunnitelman laatimisesta ja tavoitteen asettamisesta sekä seurannasta. Kaikissa näissä vaiheissa hyödyllisiä interventiovälineitä ovat muun muassa motivoiva haastattelu, pystyvyyden tunteen lisääminen, asiakaskeskeinen työskentely, vuorovaikutus sekä selkeä tavoitteen asettaminen ja tarkka toiminnan suunnittelu. Ohjaus voidaan toteuttaa joko yksilö- tai ryhmämuotoisena. Sosiaalinen tuki voi kannustaa parempiin tuloksiin. Itsearviointi, omaseuranta ja omavastuu ovat interventiovälineitä, jotka asiakas ottaa käyttöönsä toteuttaessaan elintapamuutosta omassa toimintaympäristössään. Tällaiseen itsenäiseen toimintaan elintapaohjaus johtaa onnistuessaan.
Suorat käskyt tai neuvot eivät muuta totuttua toimintatapaa. Intervention toteutuksen tuleekin olla asiakaslähtöistä ja tasavertaiseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Interventio tulee kohdistaa sellaisille henkilöille, jotka ovat valmiita tekemään muutoksen elämässään.