Äitiysneuvoloiden kotikäynnit Turussa
Paakki, Teija; Nyman, Elina (2009)
Paakki, Teija
Nyman, Elina
Turun ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911276291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911276291
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Turun äitiysneuvoloiden tekemien kotikäyntien nykytilanne äitiysneuvoloiden terveydenhoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyö liittyy Neuvolatoiminta 2010-luvulle-hankkeeseen, joka on osa Turun ammattikorkeakoulun ja Turun Terveystoimen välistä yhteistyöhanketta kehittää äitiysneuvolatoimintaa eri yhteistyötahojen kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada ajankohtaista tietoa kotikäynneistä Turussa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastatteluilla kahdeksalta Turun äitiysneuvolan terveydenhoitajalta. Haastattelut suoritettiin vuonna 2009 huhti- ja toukokuun aikana. Terveydenhoitajat pitivät kotikäyntejä mielekkäänä työmuotona. Syiksi tehdä kotikäyntejä terveydenhoitajat kertoivat sairaan lapsen, huolen perheestä, perheolojen näkemisen ja asiakaslähtöisyyden. Kotikäyntien kohderyhmiksi osa terveydenhoitajista mainitsi ongelmaperheet, etnisen taustan omaavat perheet, useamman vauvan kerralla saaneet vanhemmat ja erityishoitoa vaativan vauvan perheet. Suurin osa terveydenhoitajista kuitenkin kokee, että kaikkien perheiden tulee saada kotikäynti tasapuolisesti. Osa terveydenhoitajista tarjosi perheille kotikäyntiä, osa tarjosi valikoidusti ja osa ei ollenkaan. Terveydenhoitajat tekivät vaihtelevasti kotikäyntejä, mutta missään äitiysneuvolassa ei tehty kotikäyntejä kaikkiin perheisiin. Kotikäyntien tekemisen suurimmiksi esteiksi koettiin suuret asiakasmäärät ja ajanpuute. Kotikäynnillä suoritettavat toimenpiteet ja annettava ohjaus olivat terveydenhoitajien mielestä melko sama kuin neuvolakäynnillä. Terveydenhoitajien kokemus, omat ohjaustottumukset ja koulutus sekä perheen tarpeet muokkaavat kotikäyntien sisältöä. Sisältö koostuu toimenpiteistä, ohjauksesta ja tarkkailusta. Terveydenhoitajien toiveet liittyivät henkilökunnan määrän lisäämiseen, ajankäytön priorisointiin, pienempiin asiakasmääriin sekä kotikäyntien määriin. Määrällisesti kotikäyntien valtakunnalliset suositukset eivät toteudu terveydenhoitajien mukaan. Kotikäyntien sisältö on linjaltaan samankaltainen kuin valtakunnallisissa suosituksissa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Neuvolatoiminta 2010-luvulle-hankkeen projekteissa ja kehitettäessä Turun äitiysneuvoloiden kotikäyntejä. Jatkossa tutkimus kohdennettujen kotikäyntien hyödystä saattaa olla hyödyllinen ja palvella muuttuvan yhteiskunnan tarpeita.