Genominen valinta mukaan sonnivalintaan
Nikula, Essi (2009)
Nikula, Essi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2009
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912036953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912036953
Tiivistelmä
Keinosiemennyssonnit ovat tärkeä osa suomalaista maidontuotantoa. Valtaosa Suomen lypsykarjatiloista käyttää keinosiemennystä apuna päästäkseen asettamiinsa jalostuksellisiin tuloksiin. Keinosiemennyssonnit saavat
jälkeläisarvostelunsa, joiden perusteella sonni arvostellaan, kun niiden tyttäret kaksivuotiaana ovat ensimmäisen kerran poikineet. Tämä prosessi vie sonnin osalta viisi vuotta, ennen kuin arvostelut ovat valmiit. Vasta tämän jälkeen on
saatu selville ikäluokkansa parhaat sonnit, jotka saavat valiosonnin arvon. Valiosonneja käytetään sitten tiloilla parhaille lehmille, joilta halutaan vielä
parempia jälkeläisiä.
Jotta sonnille saataisiin nopeammin arvostelut, voidaan apuna käyttää genomista
valintaa. Genomisessa valinnassa tutkitaan sonnin DNA:sta sonnin perinnölliset arvot. Ns. SNP-merkkejä avuksi käyttäen voidaan eläimen DNA-rihmasta paikantaa yksittäisiä emäksiä (=genotyypitys) ja niiden avulla löytää geenit, jotka
vaikuttavat perinnöllisiin ominaisuuksiin. Jo jälkeläisarvosteltujen sonnien jälkeläisarvostelun ja genotyypityksen tuloksia verrattaessa saadaan rakennettua
genominen malliyhtälö. Genotyypitettäessä arvostelemattomia sonneja, voidaan genotyypityksen tulosta verrata malliyhtälöön, jolloin saadaan selville sonnin
genominen arvo. Täten sonnin periyttämiskyky saadaan selville sen ollessa vielä pieni vasikka. Näin ollen aikaa ja rahaa säästyy, kun huonoimmat sonniyksilöt voidaan karsia jo alkuvaiheessa, eikä niitä tarvitse pitää viittä vuotta ennen kuin tyttäret on arvosteltu. Genominen valinta on vasta alkutaipaleella, joten ei ole varmuutta voidaanko koskaan kuitenkaan luopua täysin sonnien jälkeläisarvostelusta.
jälkeläisarvostelunsa, joiden perusteella sonni arvostellaan, kun niiden tyttäret kaksivuotiaana ovat ensimmäisen kerran poikineet. Tämä prosessi vie sonnin osalta viisi vuotta, ennen kuin arvostelut ovat valmiit. Vasta tämän jälkeen on
saatu selville ikäluokkansa parhaat sonnit, jotka saavat valiosonnin arvon. Valiosonneja käytetään sitten tiloilla parhaille lehmille, joilta halutaan vielä
parempia jälkeläisiä.
Jotta sonnille saataisiin nopeammin arvostelut, voidaan apuna käyttää genomista
valintaa. Genomisessa valinnassa tutkitaan sonnin DNA:sta sonnin perinnölliset arvot. Ns. SNP-merkkejä avuksi käyttäen voidaan eläimen DNA-rihmasta paikantaa yksittäisiä emäksiä (=genotyypitys) ja niiden avulla löytää geenit, jotka
vaikuttavat perinnöllisiin ominaisuuksiin. Jo jälkeläisarvosteltujen sonnien jälkeläisarvostelun ja genotyypityksen tuloksia verrattaessa saadaan rakennettua
genominen malliyhtälö. Genotyypitettäessä arvostelemattomia sonneja, voidaan genotyypityksen tulosta verrata malliyhtälöön, jolloin saadaan selville sonnin
genominen arvo. Täten sonnin periyttämiskyky saadaan selville sen ollessa vielä pieni vasikka. Näin ollen aikaa ja rahaa säästyy, kun huonoimmat sonniyksilöt voidaan karsia jo alkuvaiheessa, eikä niitä tarvitse pitää viittä vuotta ennen kuin tyttäret on arvosteltu. Genominen valinta on vasta alkutaipaleella, joten ei ole varmuutta voidaanko koskaan kuitenkaan luopua täysin sonnien jälkeläisarvostelusta.