Mielenterveyttä tukevan ryhmämallin kehittäminen perhekuntoutuksen vanhemmille
Tenhola, Lenita (2012)
Tenhola, Lenita
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112516354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112516354
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tenhola, Lenita. Mielenterveyttä tukevan ryhmämallin kehittäminen perhekuntoutuksen vanhemmille. Diak Etelä, Helsinki, syksy 2012, 127 s., 9 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Johtaminen perhetyössä ja perhehoitotyössä, Sairaanhoitaja YAMK.
Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli lyhytkestoisen ryhmätoiminnan kehittäminen Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen asiakkaana oleville vanhemmille. Ryhmätoiminnan tarkoituksena oli tukea perhekuntoutusjaksolla olevien vanhempien mielenterveyttä ja hyvinvointia. Tutkimuksella kerättiin tietoa vanhempien ryhmäkokemuksista. Kehittämishanke toteutettiin Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen Pihlajan ja Perhepaikan osastoilla.
Tässä kehittämishankkeessa oli toimintatutkimuksellinen lähestymistapa. Kehittämisprosessi eteni ryhmätoiminnan suunnittelun, toteuttamisen, havainnoinnin ja reflektoinnin muodostamina sykleinä. Kuuselan Pihlajan ja Perhepaikan työntekijät osallistuivat toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Tutkimusaineistoa kerättiin perhekuntoutuksen työntekijöiltä sekä ryhmään osallistuneilta vanhemmilta. Alkukartoituksen SWOT- analyysin ja kyselyn avulla kerättiin tietoa työntekijöiltä. Ryhmätoimintaa havainnointiin, ryhmäläiset antoivat kirjallista palautetta toiminnasta ja osallistuivat ryhmän päätyttyä haastatteluun. Haastattelujen aineistot analysointiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Kehitetyn ryhmämallin viitekehyksenä toimi ratkaisukeskeinen ajattelu ja voimavarasuuntautunut työskentely. Ryhmätoiminnassa korostui asiakkaan kunnioitus ja kuuleminen, hänen voimavarojensa tukeminen sekä vertaistuki.
Ryhmään osallistuneet vanhemmat kokivat ryhmätoiminnan mielekkäänä perhekuntoutusjaksolla. Ryhmätoiminta tuki vanhemman jaksamista ja hyvinvointia. Tärkeäksi koettiin ryhmän ilmapiiri, mahdollisuus kokemusten jakamiseen, mielekäs tekeminen, myönteisen palautteen saaminen sekä vertaistuki. Kehittämisideoina vanhemmat toivat esille ryhmän pidemmän keston sekä mahdollisuuden osallistua ryhmätoiminnan suunnitteluun.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lastensuojelullisen perhekuntoutuksen vanhemmat hyötyvät vertaisryhmätoiminnasta. Perhekuntoutuksen ryhmätoiminta tukee vanhemman hyvinvointia ja mielenterveyttä. Vertaistuki ja ryhmätoiminta ovat tärkeä osa perhekuntoutusta.
Tutkimustuloksia ja kehittämishankkeen tuotoksena syntynyttä ryhmämallia voidaan hyödyntää perhekuntoutustyön sekä perheitä tukevien ryhmätoimintojen kehittämisessä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla.
Asiasanat: ryhmätoiminta, asiakaslähtöisyys, mielenterveys, perhekuntoutus, lastensuojelu, vertaistuki, ryhmätoiminta, vanhemmat, tukeminen
Tenhola, Lenita. Mielenterveyttä tukevan ryhmämallin kehittäminen perhekuntoutuksen vanhemmille. Diak Etelä, Helsinki, syksy 2012, 127 s., 9 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Johtaminen perhetyössä ja perhehoitotyössä, Sairaanhoitaja YAMK.
Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli lyhytkestoisen ryhmätoiminnan kehittäminen Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen asiakkaana oleville vanhemmille. Ryhmätoiminnan tarkoituksena oli tukea perhekuntoutusjaksolla olevien vanhempien mielenterveyttä ja hyvinvointia. Tutkimuksella kerättiin tietoa vanhempien ryhmäkokemuksista. Kehittämishanke toteutettiin Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen Pihlajan ja Perhepaikan osastoilla.
Tässä kehittämishankkeessa oli toimintatutkimuksellinen lähestymistapa. Kehittämisprosessi eteni ryhmätoiminnan suunnittelun, toteuttamisen, havainnoinnin ja reflektoinnin muodostamina sykleinä. Kuuselan Pihlajan ja Perhepaikan työntekijät osallistuivat toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Tutkimusaineistoa kerättiin perhekuntoutuksen työntekijöiltä sekä ryhmään osallistuneilta vanhemmilta. Alkukartoituksen SWOT- analyysin ja kyselyn avulla kerättiin tietoa työntekijöiltä. Ryhmätoimintaa havainnointiin, ryhmäläiset antoivat kirjallista palautetta toiminnasta ja osallistuivat ryhmän päätyttyä haastatteluun. Haastattelujen aineistot analysointiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Kehitetyn ryhmämallin viitekehyksenä toimi ratkaisukeskeinen ajattelu ja voimavarasuuntautunut työskentely. Ryhmätoiminnassa korostui asiakkaan kunnioitus ja kuuleminen, hänen voimavarojensa tukeminen sekä vertaistuki.
Ryhmään osallistuneet vanhemmat kokivat ryhmätoiminnan mielekkäänä perhekuntoutusjaksolla. Ryhmätoiminta tuki vanhemman jaksamista ja hyvinvointia. Tärkeäksi koettiin ryhmän ilmapiiri, mahdollisuus kokemusten jakamiseen, mielekäs tekeminen, myönteisen palautteen saaminen sekä vertaistuki. Kehittämisideoina vanhemmat toivat esille ryhmän pidemmän keston sekä mahdollisuuden osallistua ryhmätoiminnan suunnitteluun.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lastensuojelullisen perhekuntoutuksen vanhemmat hyötyvät vertaisryhmätoiminnasta. Perhekuntoutuksen ryhmätoiminta tukee vanhemman hyvinvointia ja mielenterveyttä. Vertaistuki ja ryhmätoiminta ovat tärkeä osa perhekuntoutusta.
Tutkimustuloksia ja kehittämishankkeen tuotoksena syntynyttä ryhmämallia voidaan hyödyntää perhekuntoutustyön sekä perheitä tukevien ryhmätoimintojen kehittämisessä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla.
Asiasanat: ryhmätoiminta, asiakaslähtöisyys, mielenterveys, perhekuntoutus, lastensuojelu, vertaistuki, ryhmätoiminta, vanhemmat, tukeminen