Alle kouluikäisten lasten vanhempien masennus ja perheen tukimuodot
Mäntylä, Eija; Kyllönen, Meiju (2012)
Mäntylä, Eija
Kyllönen, Meiju
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120718701
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120718701
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia millaisia vaikutuksia vanhemman masennuksella on vanhemman rooliin ja muuhun perheeseen, kun perheessä on alle kouluikäisiä lapsia. Tarkoituksenamme oli kartoittaa niitä palveluita ja tukimuotoja, joita tällaisille perheille on tarjolla. Tämän lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten näitä palveluita ja tukimuotoja tulisi kehittää.
Teoriaosuudessa käsittelimme kirjallisuuden avulla seuraavia käsitteitä; mielenterveys, masennus, perhe-elämä, perhe-, sosiaali- ja mielenterveyspalvelut. Tutkimuksemme oli laadullinen tutkimus ja aineiston keruu toteutettiin teemahaastatteluin. Haastattelimme tutkimukseemme kuutta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Seinäjoen Mielenterveyskeskuksen työntekijää. Tutkimuksen analysointimenetelmänä käytimme teemoittelua.
Tutkimustulosten mukaan jokaisen haastateltavan mielestä vanhemman masennuksella oli vaikutusta vanhemman jaksamiseen sekä koko perheen jokapäiväiseen elämään. Tutkimustulokset osoittivat, että puolet (3) haastateltavista näki vanhemman masennuksen voivan vaarantaa lasten turvallisen arjen. Tämän lisäksi haasteeksi nousi päihteidenkäytön ilmeneminen masentuneella vanhemmalla.
Tutkimustuloksissa julkisen palvelukentän merkitys näkyi vahvimmin perheitä tukevassa palvelujärjestelmässä. Suuressa osassa haastatteluista myös kolmannen sektorin tahoja huomioitiin, mutta yksityinen sektori jäi lähes täysin huomiotta. Tutkimustuloksissa esiin tulleiden kehittämisideoiden tärkeimpänä tekijänä nähtiin ennaltaehkäisevien palveluiden lisääminen. Suurimmassa osassa haastatteluista lapsiperheiden kotipalvelun vahvistaminen nähtiin merkittäväksi tekijäksi masentuneita vanhempia ja perheitä autettaessa.
Teoriaosuudessa käsittelimme kirjallisuuden avulla seuraavia käsitteitä; mielenterveys, masennus, perhe-elämä, perhe-, sosiaali- ja mielenterveyspalvelut. Tutkimuksemme oli laadullinen tutkimus ja aineiston keruu toteutettiin teemahaastatteluin. Haastattelimme tutkimukseemme kuutta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Seinäjoen Mielenterveyskeskuksen työntekijää. Tutkimuksen analysointimenetelmänä käytimme teemoittelua.
Tutkimustulosten mukaan jokaisen haastateltavan mielestä vanhemman masennuksella oli vaikutusta vanhemman jaksamiseen sekä koko perheen jokapäiväiseen elämään. Tutkimustulokset osoittivat, että puolet (3) haastateltavista näki vanhemman masennuksen voivan vaarantaa lasten turvallisen arjen. Tämän lisäksi haasteeksi nousi päihteidenkäytön ilmeneminen masentuneella vanhemmalla.
Tutkimustuloksissa julkisen palvelukentän merkitys näkyi vahvimmin perheitä tukevassa palvelujärjestelmässä. Suuressa osassa haastatteluista myös kolmannen sektorin tahoja huomioitiin, mutta yksityinen sektori jäi lähes täysin huomiotta. Tutkimustuloksissa esiin tulleiden kehittämisideoiden tärkeimpänä tekijänä nähtiin ennaltaehkäisevien palveluiden lisääminen. Suurimmassa osassa haastatteluista lapsiperheiden kotipalvelun vahvistaminen nähtiin merkittäväksi tekijäksi masentuneita vanhempia ja perheitä autettaessa.