Viittomakielisen tulkkauspalvelun järjestämisen tarkastelu raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan hoidon tulkkauksissa Suomessa
Malmberg, Anitta (2012)
Malmberg, Anitta
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418231
Tiivistelmä
Kartoitan opinnäytetyössäni viittomakielisen synnytystulkkauksen nykytilaa Suomessa. Työssäni esittelen viittomakielisten asiakkaiden ja tulkkien näkemyksiä siitä, mitkä ovat Kansaneläkelaitoksen tarjoaman ja yksityisten tulkkauspalveluyritysten tuottaman synnytystulkkausjärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet, ja miten järjestelmää tulisi kehittää. Koska palvelusta maksettava hinta on oleellinen palvelun kehittämisen edellytys, käsittelee toinen tutkimuskysymykseni palvelusta maksettavia korvauksia.
Onnistunut ja laadukas synnytystulkkausprosessi mahdollistaa omakielisen ja yhdenvertaisen palvelun viittomakielisille yhteiskunnassamme, jossa valtaosa kommunikoi puheella. Vaikka viittomakielinen synnytystulkkaus on määrällisesti marginaalista, on jokainen syntymä ainutkertainen ja perheen rakenteita vavisuttava tapahtuma. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (2010) Vähemmistökielinen lautakunta kiteyttää asian hyvin: mitä suurempi potilaan hoidon tarve on, sitä suurempi merkitys omalla kielellä on. Hoitotilanteessa kieli ei ole vain verbaalinen väline, vaan sillä on myös selvästi emotionaalinen ulottuvuus.
Aineistot tätä laadullista opinnäytetyötä varten olen kerännyt erilaisin haastattelu- ja kyselymenetelmin internetiä hyödyntäen. Toteutin viittomakielisten asiakkaiden fokusryhmähaastattelun yhteisöverk- kosivusto Facebookin suljetussa ryhmäkeskustelutilassa. Suomalaisen viittomakielen tulkkien teemahaastattelut tein pääosin videopuheluohjelmisto Skypen avulla yksilöhaastatteluina. Lisäksi olen työtä varten kartuttanut tietopohjaani Webropol-kyselylomakkeella neuvolan terveydenhoitajille sekä pyrkinyt tutustumaan synnytystulkkauksen järjestämiseen Suomen rajojen ulkopuolella.
Yllättäen yhdeksi merkittävimmistä kehittämistä vaativista seikoista nousi Kansaneläkelaitoksen synnytystulkkausjärjestelmästä tiedottaminen eli järjestelmän näkyväksi tekeminen. Asiakkaille suunnatun tiedotuksen puuttuessa synnytystulkkauksen osalta lähes kokonaan, eivät sinällään toimivan järjestelmän rakenteet ole olleet asiakkaiden tiedossa. Tämän vuoksi rakenteiden vaikuttavuus on ollut heikkoa. Myös tulkkien tiedoissa esiintyi jonkin verran ristiriitaisia näkemyksiä järjestelmän periaatteista.
Tutkielmani perusteella esittelen nykyiseen järjestelmään muutamia kehittämisehdotuksia, jotka voivat osaltaan parantaa koetun palvelun laatua, tulkkien varallaolon kuormittavuuden vähenemistä ja tukea palvelun tuottamisen muuttumista palveluntuottajille kannattavammaksi. Toivon työni tukevan Kansaneläkelaitoksen työtä sen pohtiessa seuraavan kerran synnytystulkkauksen järjestämistä, kannustavan tulkkauspalvelun tuottajia hiomaan tai jopa tuotteistamaan myymäänsä synnytystulkkausta ja asiakkaita tiedostamaan jo olemassa olevat oikeutensa ja mahdollisuutensa palvelun käyttäjinä.
Tilaajana opinnäytetyössä on työnantajani, valtakunnallisesti suuri tulkkauspalvelun tuottaja Viittomakielialan Osuuskunta Via.
Onnistunut ja laadukas synnytystulkkausprosessi mahdollistaa omakielisen ja yhdenvertaisen palvelun viittomakielisille yhteiskunnassamme, jossa valtaosa kommunikoi puheella. Vaikka viittomakielinen synnytystulkkaus on määrällisesti marginaalista, on jokainen syntymä ainutkertainen ja perheen rakenteita vavisuttava tapahtuma. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (2010) Vähemmistökielinen lautakunta kiteyttää asian hyvin: mitä suurempi potilaan hoidon tarve on, sitä suurempi merkitys omalla kielellä on. Hoitotilanteessa kieli ei ole vain verbaalinen väline, vaan sillä on myös selvästi emotionaalinen ulottuvuus.
Aineistot tätä laadullista opinnäytetyötä varten olen kerännyt erilaisin haastattelu- ja kyselymenetelmin internetiä hyödyntäen. Toteutin viittomakielisten asiakkaiden fokusryhmähaastattelun yhteisöverk- kosivusto Facebookin suljetussa ryhmäkeskustelutilassa. Suomalaisen viittomakielen tulkkien teemahaastattelut tein pääosin videopuheluohjelmisto Skypen avulla yksilöhaastatteluina. Lisäksi olen työtä varten kartuttanut tietopohjaani Webropol-kyselylomakkeella neuvolan terveydenhoitajille sekä pyrkinyt tutustumaan synnytystulkkauksen järjestämiseen Suomen rajojen ulkopuolella.
Yllättäen yhdeksi merkittävimmistä kehittämistä vaativista seikoista nousi Kansaneläkelaitoksen synnytystulkkausjärjestelmästä tiedottaminen eli järjestelmän näkyväksi tekeminen. Asiakkaille suunnatun tiedotuksen puuttuessa synnytystulkkauksen osalta lähes kokonaan, eivät sinällään toimivan järjestelmän rakenteet ole olleet asiakkaiden tiedossa. Tämän vuoksi rakenteiden vaikuttavuus on ollut heikkoa. Myös tulkkien tiedoissa esiintyi jonkin verran ristiriitaisia näkemyksiä järjestelmän periaatteista.
Tutkielmani perusteella esittelen nykyiseen järjestelmään muutamia kehittämisehdotuksia, jotka voivat osaltaan parantaa koetun palvelun laatua, tulkkien varallaolon kuormittavuuden vähenemistä ja tukea palvelun tuottamisen muuttumista palveluntuottajille kannattavammaksi. Toivon työni tukevan Kansaneläkelaitoksen työtä sen pohtiessa seuraavan kerran synnytystulkkauksen järjestämistä, kannustavan tulkkauspalvelun tuottajia hiomaan tai jopa tuotteistamaan myymäänsä synnytystulkkausta ja asiakkaita tiedostamaan jo olemassa olevat oikeutensa ja mahdollisuutensa palvelun käyttäjinä.
Tilaajana opinnäytetyössä on työnantajani, valtakunnallisesti suuri tulkkauspalvelun tuottaja Viittomakielialan Osuuskunta Via.