"Leikit toimi ja keskustelu oli nihkeetä" : Rauhankoulun toimintapäivien arviointi
Härkönen, Anna (2009)
Härkönen, Anna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911256111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911256111
Tiivistelmä
Työ kartoittaa Rauhankoulun toimintapäivään osallistuneiden opettajien ajatuksia ja niiden pohjalta luodaan toimintapäivien arviointi. Tavoitteena on selvittää, mikä päivässä on toimivaa ja mitä kannattaisi kehittää eteenpäin; lisäksi kyseessä on ensimmäinen järjestelmällinen arviointi Rauhankoulun toimintapäivistä. Opinnäytetyö tutkii myös, kuinka Rauhankouluun on valmistauduttu ja toisaalta kuinka paljon sitä on luokissa jälkeenpäin reflektoitu. Lisäksi työ toimii pohjana kehittämishankkeelle, jossa kehitellään rauhankasvatuksen teemoihin keskittyviä koulutuksia opettajille.
Työtä varten lähetettiin puolistrukturoitu sähköinen kyselylomake 30 opettajalle, lisäksi kahta opettajaa haastateltiin sähköpostitse. Aineistoa analysoitiin sekä kvantitatiivisella että kvalitatiivisella otteella, aineistolähtöistä sisältöanalyysia soveltaen. Kyselyt sekä haastattelut sekä aineistoin analyysi tehtiin kevättalven 2009 aikana; raportointivaihe keskittyi kesään 2009.
Aineiston perusteella Rauhankoulun vahvuuksia ovat toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen. Osa kyselyyn vastanneista koki, että luokan ryhmähenki oli vahvistunut, samoin
onnistumisen elämykset olivat kohottaneet oppilaiden itsetuntoa.
Toimintapäivien kulkuun olisi kuitenkin hyvä jättää pelivaraa – jos keskustelun tai muuten rauhoittumisen tarvetta on, sille on hyvä antaa aikaa. Toisaalta taas jos ryhmä ei keskustelua kaipaa, voi päivää viedä eteenpäin toiminnallisilla menetelmillä. Myös koulukiusaaminen nousi kyselyissä esiin, ja tämä herätti pohtimaan Rauhankoulun asemaa kansalaisjärjestönä suhteessa kouluihin. Toki koulukiusaamisen pohtiminen kuuluu myös rauhankasvatuksen alle, mutta toimintapäivien aikana käsiteltyjen yleismaailmallisten teemojen vetäminen koulun arkeen lienee lopulta opettajan tehtävä.
Luokkien valmistautuminen päivään oli vähäistä, samoin teemojen purkaminen kouluissa jälkeenpäin. Haasteena onkin innostaa opettajia tähän, esimerkiksi Rauhankoulun internetsivuilla olevien materiaalien avulla.
Työtä varten lähetettiin puolistrukturoitu sähköinen kyselylomake 30 opettajalle, lisäksi kahta opettajaa haastateltiin sähköpostitse. Aineistoa analysoitiin sekä kvantitatiivisella että kvalitatiivisella otteella, aineistolähtöistä sisältöanalyysia soveltaen. Kyselyt sekä haastattelut sekä aineistoin analyysi tehtiin kevättalven 2009 aikana; raportointivaihe keskittyi kesään 2009.
Aineiston perusteella Rauhankoulun vahvuuksia ovat toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen. Osa kyselyyn vastanneista koki, että luokan ryhmähenki oli vahvistunut, samoin
onnistumisen elämykset olivat kohottaneet oppilaiden itsetuntoa.
Toimintapäivien kulkuun olisi kuitenkin hyvä jättää pelivaraa – jos keskustelun tai muuten rauhoittumisen tarvetta on, sille on hyvä antaa aikaa. Toisaalta taas jos ryhmä ei keskustelua kaipaa, voi päivää viedä eteenpäin toiminnallisilla menetelmillä. Myös koulukiusaaminen nousi kyselyissä esiin, ja tämä herätti pohtimaan Rauhankoulun asemaa kansalaisjärjestönä suhteessa kouluihin. Toki koulukiusaamisen pohtiminen kuuluu myös rauhankasvatuksen alle, mutta toimintapäivien aikana käsiteltyjen yleismaailmallisten teemojen vetäminen koulun arkeen lienee lopulta opettajan tehtävä.
Luokkien valmistautuminen päivään oli vähäistä, samoin teemojen purkaminen kouluissa jälkeenpäin. Haasteena onkin innostaa opettajia tähän, esimerkiksi Rauhankoulun internetsivuilla olevien materiaalien avulla.