Isän syli - Tutkimus isyydestä ja varhaisesta vuorovaikutuksesta
van den Arend, Elina; Liukkonen, Jenni (2009)
van den Arend, Elina
Liukkonen, Jenni
Saimaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911246025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911246025
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena on tutkia isyyttä ja varhaista vuorovaikutusta isien näkökulmasta. Merkittävin tavoite on antaa 0-3 -vuotiaiden lasten isille mahdollisuus tuoda esiin oma näkemyksensä isyydestä ja varhaisesta vuorovaikutuksesta. Tutkimuksella pyritään löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kuinka paljon ja miten isät osallistuvat lapsensa/lastensa hoitoon ja kasvatukseen? Miten isät kokevat oman ja lapsensa välisen varhaisen vuorovaikutuksen? Miten isät kokevat tuen saannin? sekä Mitä isyys merkitsee ja kuinka se on muuttanut isiä?
Teoriaosuudessa käsitellään 0-3- vuotiaan lapsen kehitystä, varhaista vuorovaikutusta, isyyttä sekä tukimuotoja ja palveluita isyyden tukemiseen Lappeenrannan alueella. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin lomakehaastatteluin. Lomakkeet tavoittivat 31 isää, joista 7 vastasi. Lomakehaastattelu koostui monivalinta- ja välimuotokysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä, jotka oli jaoteltu kuuteen aihepiiriin. Vastausten analysointi vaihteli kysymysmuodosta riippuen määrällisestä analysoinnista tyypittelyyn. Aineistoa analysoitiin myös teorian kautta.
Tulosten mukaan isät osallistuvat lapsen/lastensa hoitoon ja kasvatukseen. Lapsen/lasten kanssa vietettyyn aikaan vaikuttaa oleellisesti töiden ja kotitöiden määrä. Isän kokevat merkittävänä isän ja lapsen välisen varhaisen vuorovaikutuksen, koska molempien vanhempien sukupuolimallia pidetään tärkeänä. Varhaisen vuorovaikutussuhteen koetaan edistävän myös lapsen kehitystä ja turvallisuudentunnetta. Eniten tukea isyyteen isät kokivat saaneensa neuvolasta sekä lähipiiristään, mutta vertaistuen määrä jäi puutteelliseksi. Isyys oli muuttanut isien elämää perhekeskeisemmäksi, ja arvot laitettiin uudelleen punnittaviksi. Isät kokivat myös muuttuneensa ihmisinä, esimerkiksi vastuullisuus ja epäitsekkyys olivat lisääntyneet.
Tällä opinnäytetyöllä haluttiin tuoda esiin isien ääni muiden isien, isiä kohtaavien työntekijöiden sekä palvelujen tuottajien kuultavaksi. Isien oman näkökulman kautta vertaiset voivat löytää yhtäläisyyksiä, apua, tukea ja vertaisuutta omaan isyyteensä.Työntekijät voivat miettiä työotettaan, aiheita isien kanssa käytävään keskusteluun sekä keinoja isän osallistamiseen. Myös palveluiden kehittäjät saavat asiakaslähtöistä tietoa palveluiden kehittämisen, esimerkiksi vertaistukiryhmien, tarpeesta.
Teoriaosuudessa käsitellään 0-3- vuotiaan lapsen kehitystä, varhaista vuorovaikutusta, isyyttä sekä tukimuotoja ja palveluita isyyden tukemiseen Lappeenrannan alueella. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin lomakehaastatteluin. Lomakkeet tavoittivat 31 isää, joista 7 vastasi. Lomakehaastattelu koostui monivalinta- ja välimuotokysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä, jotka oli jaoteltu kuuteen aihepiiriin. Vastausten analysointi vaihteli kysymysmuodosta riippuen määrällisestä analysoinnista tyypittelyyn. Aineistoa analysoitiin myös teorian kautta.
Tulosten mukaan isät osallistuvat lapsen/lastensa hoitoon ja kasvatukseen. Lapsen/lasten kanssa vietettyyn aikaan vaikuttaa oleellisesti töiden ja kotitöiden määrä. Isän kokevat merkittävänä isän ja lapsen välisen varhaisen vuorovaikutuksen, koska molempien vanhempien sukupuolimallia pidetään tärkeänä. Varhaisen vuorovaikutussuhteen koetaan edistävän myös lapsen kehitystä ja turvallisuudentunnetta. Eniten tukea isyyteen isät kokivat saaneensa neuvolasta sekä lähipiiristään, mutta vertaistuen määrä jäi puutteelliseksi. Isyys oli muuttanut isien elämää perhekeskeisemmäksi, ja arvot laitettiin uudelleen punnittaviksi. Isät kokivat myös muuttuneensa ihmisinä, esimerkiksi vastuullisuus ja epäitsekkyys olivat lisääntyneet.
Tällä opinnäytetyöllä haluttiin tuoda esiin isien ääni muiden isien, isiä kohtaavien työntekijöiden sekä palvelujen tuottajien kuultavaksi. Isien oman näkökulman kautta vertaiset voivat löytää yhtäläisyyksiä, apua, tukea ja vertaisuutta omaan isyyteensä.Työntekijät voivat miettiä työotettaan, aiheita isien kanssa käytävään keskusteluun sekä keinoja isän osallistamiseen. Myös palveluiden kehittäjät saavat asiakaslähtöistä tietoa palveluiden kehittämisen, esimerkiksi vertaistukiryhmien, tarpeesta.