Tunne-elämän häiriöt ammatillisen erityisopetuksen haasteena
Rentola, Liisa; Vilkman, Tuula (2006)
Rentola, Liisa
Vilkman, Tuula
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2006
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111915540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111915540
Tiivistelmä
Kehittämishankkeen tavoitteena oli selvittää, miten opiskelijoiden tunne-elämän häiriöt näkyvät opetustilanteissa opettajien havainnoimina. Lisäksi opettajilta kysyttiin, millaisiin hankaliin tilanteisiin opettajat toivoivat apua. Selvitys tehtiin Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa (IJKK), joka on ammatillinen erityisoppilaitos. Selvityksen taustaksi koottiin tietoa siitä, miten tunne-elämän häiriöt erityisopetuksen perusteena näkyvät eri koulutusasteilla ja erityisesti Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kysely, joka suunnattiin 40 tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opettavalle erityisopettajalle. Kyselylomake sisälsi erilaisia tunne-elämän häiriöiden ilmenemismuotoja. Opettajien tehtävänä oli arvioida, kuinka usein he lukuvuoden 2005 - 2006 aikana kohtasivat tunne-elämän häiriöistä johtuvia opetusta haittaavia tilanteita.
Selvitys osoitti, että useimmin tunne-elämän häiriöt ilmenivät epäsäännöllisenä koulunkäyntinä tai väsymyksenä ja haluttomuutena koulussa. Seuraavaksi eniten ne näkyivät yliaktiivisuutena ja levottomuutena, eristäytymisenä, masentuneisuutena tai ahdistuneisuutena. Vastaavasti harvoin kohdattiin hyökkäävää käyttäytymistä, psykoottisuutta tai ylikriittistä suhtautumista kouluun. Puolet kyselyyn vastanneista 28 opettajasta koki tarvitsevansa apua erilaisiin tilanteisiin ja eniten toivottiin tukea yliaktiivisen ja levottoman opiskelijan kohtaamiseen.
Taustaselvityksen ja opettajien havaintojen perusteella voidaan todeta, että tunne-elämän häiriöiden lisääntyminen näkyy jatkuvasti opetustilanteissa. Häiriöiden tunnistaminen ja opiskelijoiden oppimisen tukeminen on tuonut uusia haasteita opettajien työlle. Kehittämishankkeen tuloksia voidaan käyttää pohjana järjestettäessä opettajille koulutusta tunne-elämän häiriöistä ja niiden merkityksestä opiskelulle.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kysely, joka suunnattiin 40 tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opettavalle erityisopettajalle. Kyselylomake sisälsi erilaisia tunne-elämän häiriöiden ilmenemismuotoja. Opettajien tehtävänä oli arvioida, kuinka usein he lukuvuoden 2005 - 2006 aikana kohtasivat tunne-elämän häiriöistä johtuvia opetusta haittaavia tilanteita.
Selvitys osoitti, että useimmin tunne-elämän häiriöt ilmenivät epäsäännöllisenä koulunkäyntinä tai väsymyksenä ja haluttomuutena koulussa. Seuraavaksi eniten ne näkyivät yliaktiivisuutena ja levottomuutena, eristäytymisenä, masentuneisuutena tai ahdistuneisuutena. Vastaavasti harvoin kohdattiin hyökkäävää käyttäytymistä, psykoottisuutta tai ylikriittistä suhtautumista kouluun. Puolet kyselyyn vastanneista 28 opettajasta koki tarvitsevansa apua erilaisiin tilanteisiin ja eniten toivottiin tukea yliaktiivisen ja levottoman opiskelijan kohtaamiseen.
Taustaselvityksen ja opettajien havaintojen perusteella voidaan todeta, että tunne-elämän häiriöiden lisääntyminen näkyy jatkuvasti opetustilanteissa. Häiriöiden tunnistaminen ja opiskelijoiden oppimisen tukeminen on tuonut uusia haasteita opettajien työlle. Kehittämishankkeen tuloksia voidaan käyttää pohjana järjestettäessä opettajille koulutusta tunne-elämän häiriöistä ja niiden merkityksestä opiskelulle.