Jaettu asiantuntijuus opetusmenetelmänä
Salminen, Tapio (2012)
Salminen, Tapio
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112015683
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112015683
Tiivistelmä
Tämän kehityshankkeen tavoitteena oli kehittää opetusta jaettua asiantuntijuutta hyväksi käyttäen. Jaettuun asiantuntijuuteen kuuluu olennaisena osana ryhmän yksilöiden yhteistyö ja löydetyn tiedon jakaminen kaikkien ryhmän jäsenten kesken. Tavoite on, että uusi tieto leviää ryhmässä ja ryhmä pystyy keskustelujen kautta sisäistämään tiedon ja pääsemään siitä konsensukseen. Konsensuksen pääsemisen tärkeä osa-alue on vuorovaikutus ja eri yksilöiden puheenvuorot. Puheenvuorot toimivat myös stimulantteina, jolloin yhden kommentoijan puheenvuoro toimii vaikka vain yhdelle tai muille ryhmän jäsenille stimulanttina.
Kehityshankkeeseen liittyi oleellisena osana opiskelijaryhmien harjoitukset. Ryhmät toimivat harjoitustilanteessa loistavasti. Opiskelijat tiesivät, että kysees-sä on harjoitus pedagogisessa mielessä. Opiskelijat ottivat myös käsitteiden selvityksen tosissaan. Tietoa oli haettu monista lähteistä, perusteellisesti ja riittävästi.
Jokaisen esityksen jälkeen saatu palaute otettiin myös kiitettävästi huomioon ja esityksiä muutettiin heti seuraavalle kuulijaryhmälle. Huomioitavaa on, että aikaa esityksen muuttamiseen oli vain minuutteja, joten asiantuntijaryhmien val-mius muutoksiin syntyi nopeasti. Oli hienoa havaita ryhmien kypsyys esitysten muutoksiin. Ryhmät tekivät muutoksia pikapalaverin jälkeen ja he itsekin ihmettelivät, miten he pystyivät tekemään päätöksiä niin nopeasti.
Ryhmien kypsyyttä muutoksiin osoitti, että ryhmät uskalsivat jättää epäoleellista tietoa rohkeasti pois. Ryhmät eivät yrittäneet saada kaikkea sanotuksi kuulijoille, vaan tiivistivät sanomaansa rohkeasti.
Kehityshanke muuttui työn edetessä. Alkuperäinen tavoite ei toteutunut siinä mittakaavassa kuin tavoite oli. Ongelmien kautta syntyi uusi malli, jota pystyy hyödyntämään opetuksen apuna eri tavoin.
Kehityshankkeeseen liittyi oleellisena osana opiskelijaryhmien harjoitukset. Ryhmät toimivat harjoitustilanteessa loistavasti. Opiskelijat tiesivät, että kysees-sä on harjoitus pedagogisessa mielessä. Opiskelijat ottivat myös käsitteiden selvityksen tosissaan. Tietoa oli haettu monista lähteistä, perusteellisesti ja riittävästi.
Jokaisen esityksen jälkeen saatu palaute otettiin myös kiitettävästi huomioon ja esityksiä muutettiin heti seuraavalle kuulijaryhmälle. Huomioitavaa on, että aikaa esityksen muuttamiseen oli vain minuutteja, joten asiantuntijaryhmien val-mius muutoksiin syntyi nopeasti. Oli hienoa havaita ryhmien kypsyys esitysten muutoksiin. Ryhmät tekivät muutoksia pikapalaverin jälkeen ja he itsekin ihmettelivät, miten he pystyivät tekemään päätöksiä niin nopeasti.
Ryhmien kypsyyttä muutoksiin osoitti, että ryhmät uskalsivat jättää epäoleellista tietoa rohkeasti pois. Ryhmät eivät yrittäneet saada kaikkea sanotuksi kuulijoille, vaan tiivistivät sanomaansa rohkeasti.
Kehityshanke muuttui työn edetessä. Alkuperäinen tavoite ei toteutunut siinä mittakaavassa kuin tavoite oli. Ongelmien kautta syntyi uusi malli, jota pystyy hyödyntämään opetuksen apuna eri tavoin.