Avoin ohjelmistoprojekti liiketoiminnan asiantuntijan silmin
Kohvakka, Juha (2012)
Kohvakka, Juha
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092613886
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092613886
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä syvennytään avoimen ohjelmistonkehitysprojektin toimintaan mm. liike-elämän yritysjohdon, projektityön ja henkilöstöhallinnon näkökulmasta. Case-projekti OpenTTD on avoimen lähdekoodin peliprojekti, jossa kirjoittaja on ollut kirjoitushetkellä seitsemän vuotta. Tutkimus pohjautuu case-projektin ja muiden avoimien ohjelmistoprojektien tarkasteluun. Taustalla ovat liiketalouden alan erilaiset teoriat ja tutkimustulokset.
Työssä ehdotetaan, että avoimessa ohjelmistonkehityksessä toimivia koordinaattoreita pidettäisiin vakavasti otettavina johtajina siinä missä esimerkiksi liikealan projektikoordinaattoreitakin. Väite perustuu Fayolin teoriaan johtamisen perustehtävistä. Liiketoiminnalle ominaisia piirteitä tunnistetaan case-projektista, ja pohditaan myös liiketoiminnan käsitteen merkitystä. Työssä verrataan tyypillisen ohjelmistoalan yrityksen ja avoimen ohjelmistoprojektin organisaatiorakenteita ja todetaan, että tarpeelliset roolit ovat yhtenevät. Eroavaisuus näyttää olevan pääasiassa palkkauksessa. Avoimen ohjelmistonkehityksen parissa tehdään töitä harrastuksena ilmaiseksi, kun taas yrityksissä työ on perinteisempää.
Tutkimuksen loppupuolella tarkastellaan ihmisten asemaa ja vuorovaikutusta avoimissa ohjelmistonkehitysprojekteissa. Todetaan, että projektit syntyvät liikeyrityksen tavoin yksilön tai pienen ryhmän ajatuksesta ja niiden edetessä esiintyvät Tuckmanin ryhmän muodostumisen vaiheet. Lisäksi huomautetaan, että Tuckmanin teorian vaiheet esiintyvät avoimessa ohjelmistonkehityksessä eri järjestyksessä. Lisäksi työssä tarkastellaan avoimien projektien henkilöstön motivaattoreita, rooliutumista ja normistoa.
Tutkimuksen tuloksena ovat jatkotutkimuskohteet ja kehityskohteet akatemisille toimijoille, liikkeen- ja projektijohdon ammattilaisille sekä avoimissa ohjelmistoprojekteissa toimiville. Työn loppupuolella suositellaan mm. avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa huomattavaa tarvetta laadukkaammalle tuotteistukselle ja viimeistelylle. Toisaalta suositellaan, että liiketoiminnassa ajettaisiin olemassaolevaan toimintaan avoimuutta esimerkiksi tuotekehitys- ja asiakaspalveluprosesseihin.
Työssä ehdotetaan, että avoimessa ohjelmistonkehityksessä toimivia koordinaattoreita pidettäisiin vakavasti otettavina johtajina siinä missä esimerkiksi liikealan projektikoordinaattoreitakin. Väite perustuu Fayolin teoriaan johtamisen perustehtävistä. Liiketoiminnalle ominaisia piirteitä tunnistetaan case-projektista, ja pohditaan myös liiketoiminnan käsitteen merkitystä. Työssä verrataan tyypillisen ohjelmistoalan yrityksen ja avoimen ohjelmistoprojektin organisaatiorakenteita ja todetaan, että tarpeelliset roolit ovat yhtenevät. Eroavaisuus näyttää olevan pääasiassa palkkauksessa. Avoimen ohjelmistonkehityksen parissa tehdään töitä harrastuksena ilmaiseksi, kun taas yrityksissä työ on perinteisempää.
Tutkimuksen loppupuolella tarkastellaan ihmisten asemaa ja vuorovaikutusta avoimissa ohjelmistonkehitysprojekteissa. Todetaan, että projektit syntyvät liikeyrityksen tavoin yksilön tai pienen ryhmän ajatuksesta ja niiden edetessä esiintyvät Tuckmanin ryhmän muodostumisen vaiheet. Lisäksi huomautetaan, että Tuckmanin teorian vaiheet esiintyvät avoimessa ohjelmistonkehityksessä eri järjestyksessä. Lisäksi työssä tarkastellaan avoimien projektien henkilöstön motivaattoreita, rooliutumista ja normistoa.
Tutkimuksen tuloksena ovat jatkotutkimuskohteet ja kehityskohteet akatemisille toimijoille, liikkeen- ja projektijohdon ammattilaisille sekä avoimissa ohjelmistoprojekteissa toimiville. Työn loppupuolella suositellaan mm. avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa huomattavaa tarvetta laadukkaammalle tuotteistukselle ja viimeistelylle. Toisaalta suositellaan, että liiketoiminnassa ajettaisiin olemassaolevaan toimintaan avoimuutta esimerkiksi tuotekehitys- ja asiakaspalveluprosesseihin.