Laatutyön vaikutus maitotilan johtamiseen mittareiden kautta
Kaasinen, Anne (2007)
Kaasinen, Anne
Savonia-ammattikorkeakoulu
2007
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910275126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910275126
Tiivistelmä
Laatu -käsitteeseen kuuluu esimerkiksi tuotteen laatu ja toiminnan laatu. Laatutyössä korostuu järjestelmällisyys ja säännöllisyys, esimerkiksi varataan työntekijöitä töiden tekemiseen. Pohjois-Savossa on järjestetty maatiloille laatukoulutusta vuodesta 1995 lähtien. Koulutuksia on ollut kahdenlaisia; perus- ja jatkolaatukoulutuksia.
Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena saada selville se, millä mittareilla tilat seuraavat laadun kehittämistä. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastattelulla, jota varten lähetettiin etukäteen kyselylomake ja saatekirje 95 tilalle. Haastatteluihin osallistui 73 tilaa, 29 peruslaatukoulutettua tilaa ja 44 jatkolaatukoulutettua tilaa, eli vastausprosentiksi tuli 76,8 %.
Perus- ja jatkolaatukoulutettujen välillä oli eroja tuloksissa. Jatkolaatukoulutetuilla tiloilla oli keskimäärin hieman enemmän peltoa ja lehmiä kuin peruslaatukoulutetuilla. Lihakarjaa sen sijaan jatkolaatukoulutetuilla oli keskimäärin puolet enemmän kuin peruslaatukoulutetuilla. Jatkolaatukoulutetut tilat yleisemmin käyttävät palkattua työvoimaa eivätkä tule lisäämään palkatun työvoiman käyttöä (p=0,035). Jatkolaatukoulutetut käyttivät yleisemmin lomituksen ostopäiviä (p=0,017) ja enemmän lomituksen ostopäiviä (p=0,032). Jatkolaatukoulutetut käyttivät hieman enemmän urakoitsijoita. Jatkolaatukoulutetut pitivät yleisemmin erittäin tärkeänä useita talousnäkökulman mittareita: keskituotosta(p=0,031), työtuntiansiota(p=0,031), kuluja ilman poistoja/liikevaihto (p=0,049) sekä velkoja/liikevaihto (p=0,034). Kolme yleisintä mittaria olivat maidon laatu, keskituotos ja hyvinvointi. Tuloksia voidaan hyödyntää ProLaatuhankkeen ja mahdollisen uuden laatuhankkeen toiminnassa sekä ProAgrian neuvonnassa.
Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena saada selville se, millä mittareilla tilat seuraavat laadun kehittämistä. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastattelulla, jota varten lähetettiin etukäteen kyselylomake ja saatekirje 95 tilalle. Haastatteluihin osallistui 73 tilaa, 29 peruslaatukoulutettua tilaa ja 44 jatkolaatukoulutettua tilaa, eli vastausprosentiksi tuli 76,8 %.
Perus- ja jatkolaatukoulutettujen välillä oli eroja tuloksissa. Jatkolaatukoulutetuilla tiloilla oli keskimäärin hieman enemmän peltoa ja lehmiä kuin peruslaatukoulutetuilla. Lihakarjaa sen sijaan jatkolaatukoulutetuilla oli keskimäärin puolet enemmän kuin peruslaatukoulutetuilla. Jatkolaatukoulutetut tilat yleisemmin käyttävät palkattua työvoimaa eivätkä tule lisäämään palkatun työvoiman käyttöä (p=0,035). Jatkolaatukoulutetut käyttivät yleisemmin lomituksen ostopäiviä (p=0,017) ja enemmän lomituksen ostopäiviä (p=0,032). Jatkolaatukoulutetut käyttivät hieman enemmän urakoitsijoita. Jatkolaatukoulutetut pitivät yleisemmin erittäin tärkeänä useita talousnäkökulman mittareita: keskituotosta(p=0,031), työtuntiansiota(p=0,031), kuluja ilman poistoja/liikevaihto (p=0,049) sekä velkoja/liikevaihto (p=0,034). Kolme yleisintä mittaria olivat maidon laatu, keskituotos ja hyvinvointi. Tuloksia voidaan hyödyntää ProLaatuhankkeen ja mahdollisen uuden laatuhankkeen toiminnassa sekä ProAgrian neuvonnassa.