Suru kohtaa lapsen : Vertaistukioppaan osan kääntäminen suomalaiselle viittomakielelle
Hyödynmaa, Hanna (2012)
Hyödynmaa, Hanna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205208922
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205208922
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa viittomakielistä materiaalia vertaistukiyhdistys KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry:lle kääntämällä osio heidän tammikuussa 2011 julkaisemastaan oppaasta Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville.Työhön kuuluu tämän kirjallisen raportin lisäksi produkti: DVD jolle on tallennettu viittomakielinen käännös kyseisen oppaan osiosta. Tarkoituksena oli tuottaa ensimmäinen lapsen ja nuoren surua koskeva suomalainen viittomakielinen käännös.
Opinnäytetyössä ensimmäinen tutkimusongelma liittyi käännettävän tekstilajin vaikutukseen viittomakielisissä ratkaisuissa käännöksessä. Suomalaisessa viittomakielessä esiintyviä tyylilajeja ei ole tutkittu, joten työssä hyödynnettiin viittomakielentulkin koulutusohjelmassa saatuja oppeja viittomistyylin valinnasta.
Toinen tutkimuskysymys koski saksalaisten käännöstutkijoiden Katharina Reissin ja Hans Vermeerin kehittämän skoposteorian hyödynnettävyyttä tässä työssä. Teoriassa esitetty käännöksen tarkoituksen ensisijaisuus palveli työn tekijän perustavoitteita käännöksen toteuttamistavasta, minkä vuoksi sen hyödyntämiseen päädyttiin. Työssä peilataan puhuttujen ja kirjoitettujen kielten kääntämistä suhteessa visuaaliseen kääntämiseen.
Raportissa esitellään muun muassa työn lähtökohdat, käännettävä teksti, työn tilaaja sekä tutkimusongelmat. Lisäksi tarkastellaan käännösprosessia, jonka produktin valmistaminen vaati. Tutkimusongelmiin vastataan kahdessa erillisessä luvussa, joissa tarkastellaan tekstilajeja sekä käännösteorioita. Raportin loppuosassa on pohdintoja työn onnistumisesta sekä mahdollisista jatkotutkimusaiheista.
Opinnäytetyössä ensimmäinen tutkimusongelma liittyi käännettävän tekstilajin vaikutukseen viittomakielisissä ratkaisuissa käännöksessä. Suomalaisessa viittomakielessä esiintyviä tyylilajeja ei ole tutkittu, joten työssä hyödynnettiin viittomakielentulkin koulutusohjelmassa saatuja oppeja viittomistyylin valinnasta.
Toinen tutkimuskysymys koski saksalaisten käännöstutkijoiden Katharina Reissin ja Hans Vermeerin kehittämän skoposteorian hyödynnettävyyttä tässä työssä. Teoriassa esitetty käännöksen tarkoituksen ensisijaisuus palveli työn tekijän perustavoitteita käännöksen toteuttamistavasta, minkä vuoksi sen hyödyntämiseen päädyttiin. Työssä peilataan puhuttujen ja kirjoitettujen kielten kääntämistä suhteessa visuaaliseen kääntämiseen.
Raportissa esitellään muun muassa työn lähtökohdat, käännettävä teksti, työn tilaaja sekä tutkimusongelmat. Lisäksi tarkastellaan käännösprosessia, jonka produktin valmistaminen vaati. Tutkimusongelmiin vastataan kahdessa erillisessä luvussa, joissa tarkastellaan tekstilajeja sekä käännösteorioita. Raportin loppuosassa on pohdintoja työn onnistumisesta sekä mahdollisista jatkotutkimusaiheista.