Ammattistartti - innostajana ja kannustajana opiskeluun
Sillanpää, Mira (2009)
Sillanpää, Mira
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402137050
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402137050
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastelen Riihimäen ammattioppilaitoksessa toteutetun valmistavan ja ohjaavan koulutuksen, ammattistartin, opiskelijoiden ja ohjaajan kokemuksia. Lisäksi esittelen niitä tuloksia, joita olen saanut tutkimukseni kautta ohjauksen tarpeista opetussuunnitelman kehittämiseksi. Toimin kasvatusohjaajana ammattistartti ryhmässä. Keräsin tutkimusaineiston vuosien 2007-2009 aikana. Aineistona olivat opiskelijoiden ”minä opiskelijana ennen ja nyt” ainekirjoitukset, ryhmähaastattelu, huoltajien antamat palautteet niin vanhempainilloissa kuin perhetapaamisten yhteydessä. Lisäksi analysoin omia kokemuksiani ammattistartin kasvatusohjaajana.
Tutkimus osoitti, että valmistavan ja ohjaavan koulutuksen tarve on yhteinen haaste syrjäytymisen ehkäisyssä ja opintojen keskeyttämisessä. Nivelvaiheessa toiselle asteelle siirryttäessä ilman opiskelupaikkaa jää Riihimäen talousalueella joka vuosi kymmeniä opiskelijoita. Huono peruskoulun päättötodistus esti halutulle alalle pääsemisen ja ammattistartin kautta näytetty motivaatio on tarjonnut joustavan tavan siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen ympäri vuoden. Toinen merkittävä syy opintojen keskeytymiseen oli epäonnistunut koulutusvalinta ja motivaatio-ongelmat. Mahdollisuus siirtyä ammattistarttiin ja sitä kautta uudelleen koulutusalatutustumisten ja ammatinvalinnan ohjauksen kautta etsiä omaa alaa, on ollut tärkeä väylä opintojen keskeyttämisen vähentämisessä.
Suurimpana haasteena on löytää ne opiskelijat, jotka hyötyvät ammatinvalinnan ohjauksesta. Ohjauksen kannalta keskeistä on löytää ne välineet ja keinot, joilla opiskelijoiden motivointi onnistuu ja opiskelijat tuntevat kuuluvansa yhteisöön, jossa hänellä voi kuitenkin olla yksilölliset tavoitteet. Opetussuunnitelman rakentamisessa tärkeäksi on noussut tutkinnossa hyväksi luettavien opintojen suorittamisen mahdollisuus jo ammattistartin aikana. Työharjoittelut, eri koulutusaloihin tutustumiset sekä yksilölliset keskustelut ja elämänhallinnan tukeminen ovat myös olennaisia. Tarve arkielämäntaitojen vahvistamiseen sekä mahdollisuus oman tulevaisuuden suunnitteluun on noussut keskeiseksi osaksi ammatinvalinnan ohjausta ja opiskelijan motivaation tukemiseksi.
Nivelvaiheen työssä tarvitaan henkilökohtaista ohjausta ja aikaa niin oman identiteetin luomiseen kuin ammatinvalintaan. Opintojen ohjaukseen tulee varata alusta alkaen paljon aikaa, jotta opiskelija voi selkeyttää tavoitteitaan, ja saa tarpeeksi tukea ja ohjausta omien opintojen suunnitteluun. Toisena tärkeänä asiana nousee yhteisöllisyys. Yhdessä kokeminen, ryhmään kuuluminen sekä positiivinen kokemus auttaa selviytymään myös silloin, kun eteen tulee kriisi. Nuoret tarvitsevat ympärilleen verkoston, jossa huomioidaan nuorten yksilölliset tarpeet. Työelämäsuuntautuneisuus tuo tulevaisuusnäkökulman, jonka tarkoituksena on olla toivon, muutoksen ja kasvun herättäjä.
Asiasanat: nivelvaihe, syrjäytymisen ehkäisy, keskeyttäminen, opetussuunnitelma
Tutkimus osoitti, että valmistavan ja ohjaavan koulutuksen tarve on yhteinen haaste syrjäytymisen ehkäisyssä ja opintojen keskeyttämisessä. Nivelvaiheessa toiselle asteelle siirryttäessä ilman opiskelupaikkaa jää Riihimäen talousalueella joka vuosi kymmeniä opiskelijoita. Huono peruskoulun päättötodistus esti halutulle alalle pääsemisen ja ammattistartin kautta näytetty motivaatio on tarjonnut joustavan tavan siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen ympäri vuoden. Toinen merkittävä syy opintojen keskeytymiseen oli epäonnistunut koulutusvalinta ja motivaatio-ongelmat. Mahdollisuus siirtyä ammattistarttiin ja sitä kautta uudelleen koulutusalatutustumisten ja ammatinvalinnan ohjauksen kautta etsiä omaa alaa, on ollut tärkeä väylä opintojen keskeyttämisen vähentämisessä.
Suurimpana haasteena on löytää ne opiskelijat, jotka hyötyvät ammatinvalinnan ohjauksesta. Ohjauksen kannalta keskeistä on löytää ne välineet ja keinot, joilla opiskelijoiden motivointi onnistuu ja opiskelijat tuntevat kuuluvansa yhteisöön, jossa hänellä voi kuitenkin olla yksilölliset tavoitteet. Opetussuunnitelman rakentamisessa tärkeäksi on noussut tutkinnossa hyväksi luettavien opintojen suorittamisen mahdollisuus jo ammattistartin aikana. Työharjoittelut, eri koulutusaloihin tutustumiset sekä yksilölliset keskustelut ja elämänhallinnan tukeminen ovat myös olennaisia. Tarve arkielämäntaitojen vahvistamiseen sekä mahdollisuus oman tulevaisuuden suunnitteluun on noussut keskeiseksi osaksi ammatinvalinnan ohjausta ja opiskelijan motivaation tukemiseksi.
Nivelvaiheen työssä tarvitaan henkilökohtaista ohjausta ja aikaa niin oman identiteetin luomiseen kuin ammatinvalintaan. Opintojen ohjaukseen tulee varata alusta alkaen paljon aikaa, jotta opiskelija voi selkeyttää tavoitteitaan, ja saa tarpeeksi tukea ja ohjausta omien opintojen suunnitteluun. Toisena tärkeänä asiana nousee yhteisöllisyys. Yhdessä kokeminen, ryhmään kuuluminen sekä positiivinen kokemus auttaa selviytymään myös silloin, kun eteen tulee kriisi. Nuoret tarvitsevat ympärilleen verkoston, jossa huomioidaan nuorten yksilölliset tarpeet. Työelämäsuuntautuneisuus tuo tulevaisuusnäkökulman, jonka tarkoituksena on olla toivon, muutoksen ja kasvun herättäjä.
Asiasanat: nivelvaihe, syrjäytymisen ehkäisy, keskeyttäminen, opetussuunnitelma