Terveyspalvelut kuuluvat myös työnhakijoille : toimintamallin kuvaaminen työnhakijoiden terveyspalveluiden toteuttamiseksi, Rovaniemen Työkyky-hanke
Lauhava, Susanna (2009)
Lauhava, Susanna
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909044325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200909044325
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus: Tässä opinnäytetyössä kerrotaan Rovaniemen kaupungin työttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen sisällä toteutetusta pienimuotoisesta kehittämishankkeesta. Hankkeen tavoitteena oli kuvata toimintamalli työttömien terveydenhuollon järjestämiseksi Rovaniemen kaupungissa. Lisäksi toimintamallin oli tarkoitus toimia perehdyttämisen välineenä toimintatavan siirtyessä peruspalveluihin. Kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena oli lisätä palveluiden käyttäjien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia uutta toimintamallia kehitettäessä.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Opinnäytetyön lähtökohtana oli kansalais- ja aluelähtöisyys, johon tässä työssä pyrittiin mahdollistamalla palveluiden käyttäjien osallistuminen kehittämistyöhön. Tausta lähtökohdat liittyvät sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen. Työssä näyttäytyy myös aluelähtöisyys, toimintamalli kehitettiin Rovaniemen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön, mutta toimintamalli sinänsä on siirrettävissä vastaavanlaisiin organisaatioihin.
Metodologinen esittely: Kehittämistyön lähtökohtana on ollut toimintatutkimuksellinen lähestymistapa. Tiedon tuotannossa palveluiden käyttäjiltä ja heidän kanssaan työskenteleviltä viranomaisilta on käytetty ryhmähaastatteluja, tarkemmin fokusryhmähaastatteluja. Muussa dokumentoinnissa on hyödynnetty hankepäiväkirjaa.
Keskeiset tutkimustulokset: Kehittämishankkeen tuloksena on syntynyt toimintamalli, jolla työttömien terveystarkastukset toteutetaan ja terveydenhoitaja sosiaaliohjaaja työpari työskentelyn tuloksena työttömät työnhakijat pääsevät tarvittaessa suunnitellusti terveydenhuollon palveluiden tai muiden toimintakykyä parantavien ja tukevien palveluiden piiriin. Toimintamallissa korostuu ylisektorien tehtävä työ. Perehdyttämisen välineenä toimintamallin graafinen kuvaus toimii hyvin. Asiakkaiden osallisuutta ei suunnitelman mukaisesti saatu lisättyä, mutta jatkotyöskentelyä varten siihen eväitä saatiin.
Johtopäätökset: Suunnitelmista huolimatta asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden osallisuutta ei saatu juurikaan lisättyä kehittämishankkeen aikana. Palveluiden käyttäjien mukaan ottaminen kehittämistyöhön on vielä alku tekijöissä ja vaatii uudenlaista ajattelua, jotta palveluiden käyttäjien ajatukset saadaan käytäntöön. Toimintamallin kuvaamisen avulla saatiin nostettua kehittämiskohteet esiin ja toiminta saatiin muutettua kokemuksen kautta saatua tietoa hyödyntämällä. Vaikuttavuuden osalta tietoa ei ole vielä käytettävissä ja se voisikin olla toimintamallin kehittämisen osalta seuraavan tutkimuksen paikka.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Opinnäytetyön lähtökohtana oli kansalais- ja aluelähtöisyys, johon tässä työssä pyrittiin mahdollistamalla palveluiden käyttäjien osallistuminen kehittämistyöhön. Tausta lähtökohdat liittyvät sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen. Työssä näyttäytyy myös aluelähtöisyys, toimintamalli kehitettiin Rovaniemen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön, mutta toimintamalli sinänsä on siirrettävissä vastaavanlaisiin organisaatioihin.
Metodologinen esittely: Kehittämistyön lähtökohtana on ollut toimintatutkimuksellinen lähestymistapa. Tiedon tuotannossa palveluiden käyttäjiltä ja heidän kanssaan työskenteleviltä viranomaisilta on käytetty ryhmähaastatteluja, tarkemmin fokusryhmähaastatteluja. Muussa dokumentoinnissa on hyödynnetty hankepäiväkirjaa.
Keskeiset tutkimustulokset: Kehittämishankkeen tuloksena on syntynyt toimintamalli, jolla työttömien terveystarkastukset toteutetaan ja terveydenhoitaja sosiaaliohjaaja työpari työskentelyn tuloksena työttömät työnhakijat pääsevät tarvittaessa suunnitellusti terveydenhuollon palveluiden tai muiden toimintakykyä parantavien ja tukevien palveluiden piiriin. Toimintamallissa korostuu ylisektorien tehtävä työ. Perehdyttämisen välineenä toimintamallin graafinen kuvaus toimii hyvin. Asiakkaiden osallisuutta ei suunnitelman mukaisesti saatu lisättyä, mutta jatkotyöskentelyä varten siihen eväitä saatiin.
Johtopäätökset: Suunnitelmista huolimatta asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden osallisuutta ei saatu juurikaan lisättyä kehittämishankkeen aikana. Palveluiden käyttäjien mukaan ottaminen kehittämistyöhön on vielä alku tekijöissä ja vaatii uudenlaista ajattelua, jotta palveluiden käyttäjien ajatukset saadaan käytäntöön. Toimintamallin kuvaamisen avulla saatiin nostettua kehittämiskohteet esiin ja toiminta saatiin muutettua kokemuksen kautta saatua tietoa hyödyntämällä. Vaikuttavuuden osalta tietoa ei ole vielä käytettävissä ja se voisikin olla toimintamallin kehittämisen osalta seuraavan tutkimuksen paikka.