Äidiksi nuorena- : kokemuksia saadusta ohjauksesta ja tuesta
Romppainen, Mari; Aitta, Jonna (2011)
Romppainen, Mari
Aitta, Jonna
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916186
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena oli nuorten alle 18-vuotiaiden ensisynnyttäjien kokemuksia äitiyspoliklinikkakäynnin aikana saadusta tuesta ja tuen tarpeesta. Opinnäytetyömme tarkoitus on kuvata nuoren äidin kokemuksia äitiyspoliklinikan hoitajien antamasta tuesta ja sosiaalisen tuen vaikutuksesta tulevaan äitiyteen.
Opinnäytetyömme tavoite on antaa tietoa hoitajille nuorten äitien odotuksista äitiyspoliklinikkakäynnistä. Saaduil-la tiedoilla äitiyspoliklinikan hoitajat voivat tarvittaessa kehittää toimintatapojaan ja he saivat mahdollisesti ”työkaluja” päivittäiseen työhönsä. Näin ollen aiheemme on ajankohtainen ja tärkeä.
Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen eli aineistolähtöinen tutkimus. Tälle tutkimustyypille tyypillistä on, että tieto kerätään ihmisiltä ja aidoista tilanteista. Keräsimme tutkimusmateriaalin teemahaastattelujen avulla. Annoimme hoitajille informaatiolomakkeen, jota he jakoivat käyntien yhteydessä. Nuori äiti sai rauhassa täyttää ja valita halu-aako osallistua tutkimukseen vai ei. Tavoitteenamme oli tällä tavoin saada vähintään 3 haastateltavaa. Emme saaneet haastateltavia kuitenkaan äitiyspoliklinikan kautta, vaan saimme haastateltavat neuvolaharjoittelun yhteydes-sä. Toteutimme haastattelut kesä/heinäkuussa 2011, jonka jälkeen aloitimme heti puhtaaksikirjoittamisen.
Haastattelimme kolmea alle 18-vuotiasta raskaana olevaa nuorta, joista käytämme opinnäytetyössämme nimitystä nuori äiti. Haastattelujen auki purkamiseksi käytimme deduktiivista sisällön analyysia. Aineistosta nousi esille seu-raavia asioita; Nuoret äidit eivät itse koe nuoren ikänsä vaikuttavan tulevaan äitiyteen. Ympäristö oli kuitenkin huolissaan nuorten äitien pärjäämisestä. Kahden nuoren äidin mielestä keskustelu lyhyeen aikaan nähden oli riit-tävää ja he kokivat saaneensa vastaukset mieltä askarruttaviin asioihin. Yksi nuori äiti koki epävarmuutta hoitajan vähäsanaisuuden ja hiljaisen puheen vuoksi. Nuoret äidit kokivat hoitajilta saamansa tuen riittävän hyväksi ja heidän mielestään toiminta on ollut asiallista ja ammatillista.
Opinnäytetyöstämme nousi kaksi suositusta jotka ovat: Nuorta äitiä vastaanottava hoitaja olisi myös lääkärin käynnillä nuoren äidin tukena ja selventämässä tutkimuksen kulkua sekä paremman hoitosuhteen saamiseksi olisi hyvä jos nuorta äitiä hoitaisi aina sama lääkäri.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla syvällisempi katsaus nuorten äitien sosiaalisiin suhteisiin ja niiden vaikutus äidiksi kasvamiseen. Mielenkiintoista voisi olla myös tutkia nuoria äitejä ja heidän äitiyttään lapsen synnyttyä ja sitä kuin-ka sosiaaliset suhteet ovat muuttuneet raskauden jälkeen. Opinnäytetyömme aihetta voisi tutkia myös hoitajien näkökulmasta, miten hoitajien oma suhtautuminen nuoren raskauteen vaikuttaa työskenneltäessä nuorten äitien kanssa.
Opinnäytetyömme tavoite on antaa tietoa hoitajille nuorten äitien odotuksista äitiyspoliklinikkakäynnistä. Saaduil-la tiedoilla äitiyspoliklinikan hoitajat voivat tarvittaessa kehittää toimintatapojaan ja he saivat mahdollisesti ”työkaluja” päivittäiseen työhönsä. Näin ollen aiheemme on ajankohtainen ja tärkeä.
Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen eli aineistolähtöinen tutkimus. Tälle tutkimustyypille tyypillistä on, että tieto kerätään ihmisiltä ja aidoista tilanteista. Keräsimme tutkimusmateriaalin teemahaastattelujen avulla. Annoimme hoitajille informaatiolomakkeen, jota he jakoivat käyntien yhteydessä. Nuori äiti sai rauhassa täyttää ja valita halu-aako osallistua tutkimukseen vai ei. Tavoitteenamme oli tällä tavoin saada vähintään 3 haastateltavaa. Emme saaneet haastateltavia kuitenkaan äitiyspoliklinikan kautta, vaan saimme haastateltavat neuvolaharjoittelun yhteydes-sä. Toteutimme haastattelut kesä/heinäkuussa 2011, jonka jälkeen aloitimme heti puhtaaksikirjoittamisen.
Haastattelimme kolmea alle 18-vuotiasta raskaana olevaa nuorta, joista käytämme opinnäytetyössämme nimitystä nuori äiti. Haastattelujen auki purkamiseksi käytimme deduktiivista sisällön analyysia. Aineistosta nousi esille seu-raavia asioita; Nuoret äidit eivät itse koe nuoren ikänsä vaikuttavan tulevaan äitiyteen. Ympäristö oli kuitenkin huolissaan nuorten äitien pärjäämisestä. Kahden nuoren äidin mielestä keskustelu lyhyeen aikaan nähden oli riit-tävää ja he kokivat saaneensa vastaukset mieltä askarruttaviin asioihin. Yksi nuori äiti koki epävarmuutta hoitajan vähäsanaisuuden ja hiljaisen puheen vuoksi. Nuoret äidit kokivat hoitajilta saamansa tuen riittävän hyväksi ja heidän mielestään toiminta on ollut asiallista ja ammatillista.
Opinnäytetyöstämme nousi kaksi suositusta jotka ovat: Nuorta äitiä vastaanottava hoitaja olisi myös lääkärin käynnillä nuoren äidin tukena ja selventämässä tutkimuksen kulkua sekä paremman hoitosuhteen saamiseksi olisi hyvä jos nuorta äitiä hoitaisi aina sama lääkäri.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla syvällisempi katsaus nuorten äitien sosiaalisiin suhteisiin ja niiden vaikutus äidiksi kasvamiseen. Mielenkiintoista voisi olla myös tutkia nuoria äitejä ja heidän äitiyttään lapsen synnyttyä ja sitä kuin-ka sosiaaliset suhteet ovat muuttuneet raskauden jälkeen. Opinnäytetyömme aihetta voisi tutkia myös hoitajien näkökulmasta, miten hoitajien oma suhtautuminen nuoren raskauteen vaikuttaa työskenneltäessä nuorten äitien kanssa.