ECEC partnership between daycare and families with immigrant background
Lippo, Saana; Majala, Antti (2011)
Lippo, Saana
Majala, Antti
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121918809
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121918809
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus:
Opinnäytetyömme tarkastelee kuinka varhaiskasvatus ja kasvatuskumppanuus toimivat käytännössä yksittäisissä tapauksissa maahanmuuttajataustaisten perheiden ja päivähoidon henkilöstön kesken.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Keskeiset teoreettiset käsitteet meidän opinnäytetyössämme ovat varhaiskasvatus ja kasvatuskumppanuus käsitteenä, jota käytetään keskeisenä osana varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Lisäksi miten monikulttuurisuus ja monikulttuurisuustyö otetaan huomioon varhaiskasvatuksessa, varsinkin maahanmuuttotaustaisten perheiden ja päivähoidon työntekijöiden välillisessä kasvatuskumppanuudessa.
Metodologinen esittely:
Opinnäytetyössämme käytimme kvalitatiivisen tutkimuksen metodologiaa. Me haastattelimme henkilökuntaa ja vanhempia ja dokumentoimme haastattelut nauhurilla. Teoreettisen rungon keräsimme tälle opinnäytetyölle kirjoista, muista opinnäytetöistä, internet-lähteistä, Suomen laista ja muista virallisista dokumenteista.
Keskeiset tutkimustulokset:
Opinnäytetyössämme totesimme, että kasvatuskumppanuuden toteutuminen käytännössä on vahvasti sidoksissa kommunikointiin ja kieleen. Jos yhteistä kieltä ei löydy maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kasvatuskumppanuuden syntyminen on hyvin vaikeaa. Päivähoidon henkilöstö mainitsi tulkin tärkeyden, mutta se ei ole käytettävissä jokapäiväisessä kanssakäymisessä.
Kasvatuskumppanuus on myös sidoksissa koulutukseen. Kasvatuskumppanuus vaatii koulutettua henkilöstöä varsinkin silloin kun työskennellään maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa. Erityinen tieto on tarpeessa, kun työskennellään tällaisten perheiden ja lasten kanssa. Kielitaito on otettava huomioon kommunikaatiossa ja joskus se on puutteellista vanhempien osalta – tai päivähoidon henkilöstöltä syystä tai toisesta.
Johtopäätökset:
Maahanmuuttajataustaisten perheiden ja päivähoidon henkilöstön keskeinen kasvatuskumppanuus toiminta on hyvin yksilöllistä. Yksi tärkeimmistä tekijöistä tässä on kielen merkitys kasvatuskumppanuudessa. Yhteinen vahva kieli on avain kommunikointiin ja jonka kautta informaatio on parhaiten mahdollista. Kulttuuriset erot ym. on murrettavissa yhteisen kielen avulla.
Opinnäytetyömme tarkastelee kuinka varhaiskasvatus ja kasvatuskumppanuus toimivat käytännössä yksittäisissä tapauksissa maahanmuuttajataustaisten perheiden ja päivähoidon henkilöstön kesken.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Keskeiset teoreettiset käsitteet meidän opinnäytetyössämme ovat varhaiskasvatus ja kasvatuskumppanuus käsitteenä, jota käytetään keskeisenä osana varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Lisäksi miten monikulttuurisuus ja monikulttuurisuustyö otetaan huomioon varhaiskasvatuksessa, varsinkin maahanmuuttotaustaisten perheiden ja päivähoidon työntekijöiden välillisessä kasvatuskumppanuudessa.
Metodologinen esittely:
Opinnäytetyössämme käytimme kvalitatiivisen tutkimuksen metodologiaa. Me haastattelimme henkilökuntaa ja vanhempia ja dokumentoimme haastattelut nauhurilla. Teoreettisen rungon keräsimme tälle opinnäytetyölle kirjoista, muista opinnäytetöistä, internet-lähteistä, Suomen laista ja muista virallisista dokumenteista.
Keskeiset tutkimustulokset:
Opinnäytetyössämme totesimme, että kasvatuskumppanuuden toteutuminen käytännössä on vahvasti sidoksissa kommunikointiin ja kieleen. Jos yhteistä kieltä ei löydy maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kasvatuskumppanuuden syntyminen on hyvin vaikeaa. Päivähoidon henkilöstö mainitsi tulkin tärkeyden, mutta se ei ole käytettävissä jokapäiväisessä kanssakäymisessä.
Kasvatuskumppanuus on myös sidoksissa koulutukseen. Kasvatuskumppanuus vaatii koulutettua henkilöstöä varsinkin silloin kun työskennellään maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa. Erityinen tieto on tarpeessa, kun työskennellään tällaisten perheiden ja lasten kanssa. Kielitaito on otettava huomioon kommunikaatiossa ja joskus se on puutteellista vanhempien osalta – tai päivähoidon henkilöstöltä syystä tai toisesta.
Johtopäätökset:
Maahanmuuttajataustaisten perheiden ja päivähoidon henkilöstön keskeinen kasvatuskumppanuus toiminta on hyvin yksilöllistä. Yksi tärkeimmistä tekijöistä tässä on kielen merkitys kasvatuskumppanuudessa. Yhteinen vahva kieli on avain kommunikointiin ja jonka kautta informaatio on parhaiten mahdollista. Kulttuuriset erot ym. on murrettavissa yhteisen kielen avulla.