Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lost-alueella
Hollo, Elina; Hyvönen, Sanni (2011)
Hollo, Elina
Hyvönen, Sanni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415436
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunnattu nykyinen palveluiden tarjonta Lost-alueella sekä tarjonnan mahdolliset puutteet ja aukot. Tutkiema liittyi Lohjan Laurea-ammattikorkeakoulun Pumppu-hankkeeseen, joka toteutetaan vuosien 2011-2014 välisenä aikana. Tavoitteena oli saada kokonaiskuva Lost-alueen nuorisotyöstä, jotta kunnilla olisi mahdollisuus arvioida nuorten parissa tehtävää työtä sekä kehittää toimintaa tarpeiden mukaan. Pyrkimyksenä oli löytää keinoja, joiden avulla syrjäytymisvaaraa pystyttäisiin ennaltaehkäisemään. Tutkielman oli myös tarkoitus tuottaa koostettua tietoa, jota pystyttäisiin käyttämään hankkeen jatkuessa. Tutkielma palvelee eri sektoreilla tehtävää nuorisotyötä Lost-alueella.
Tutkielmassa yhdistyi laadullinen ja määrällinen tutkimusote. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla nuorisotyöntekijöitä kevään 2011 aikana. Haastatteluun osallistui yhteensä 9 nuorisotyöntekijää eri Lost-alueen sektoreilta. Määrällinen aineisto analysoitiin Excel-ohjelman avulla ja laadullinen aineisto käsiteltiin sisällönanalyysillä.
Tutkielman tuloksissa kävi ilmi, että Lost-alueella on tehty pidemmän tähtäimen kartoituksia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palvelujen tarpeista. Palvelujen tarpeita nähtiin olevan jokaisessa kunnassa, painottuen nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tulosten mukaan kunnissa ylläpidetään useita nuorille suunnattuja hankkeita, joiden avulla pystytään ennaltaehkäisemään syrjäytymisvaaraa entistä tehokkaammin. Lost-alueen haasteena olivat erityisesti kasvavat nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmat.
Tulosten perusteella puutteellisiin resursseihin tulisi jatkossa puuttua. Ennen kaikkea taloudellisia resursseja tulisi kehittää, sillä ne vaikuttavat suurimmaksi osaksi muiden resurssien parantamiseen, kuten työntekijöiden ja täydennyskoulutuksen lisäämiseen sekä nuorisotilojen kehittämiseen. Lisäksi nuorisotyön kehittymisen kannalta yhteistyötä ja organisointia tulisi kehittää.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla haastattelututkimus, jossa keskityttäisiin nuoriin ja saataisiin kokonaiskuva nuorten tämänhetkisestä terveyden- ja hyvinvoinnintilasta heidän omasta näkö-kulmastaan. Toivottavaa olisi, että nuoret osallistuisivat nuorisotyön kehittämiseen omakohtaisten kokemusten kautta. Näin pystyttäisiin rakentamaan järjestelmä, joka palvelee nuoria mahdollisimman tehokkaasti, syrjäytymisvaaraa ehkäisten. Jatkotutkimusaiheena voisi olla myös vastaavanlainen tutkielma Karviaisen alueella. Kuntaliitosten myötä rajat voivat muuttua, jonka vuoksi olisi hyvä varautua koko alueen osalta tulevaisuuteen.
Tutkielmassa yhdistyi laadullinen ja määrällinen tutkimusote. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla nuorisotyöntekijöitä kevään 2011 aikana. Haastatteluun osallistui yhteensä 9 nuorisotyöntekijää eri Lost-alueen sektoreilta. Määrällinen aineisto analysoitiin Excel-ohjelman avulla ja laadullinen aineisto käsiteltiin sisällönanalyysillä.
Tutkielman tuloksissa kävi ilmi, että Lost-alueella on tehty pidemmän tähtäimen kartoituksia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palvelujen tarpeista. Palvelujen tarpeita nähtiin olevan jokaisessa kunnassa, painottuen nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tulosten mukaan kunnissa ylläpidetään useita nuorille suunnattuja hankkeita, joiden avulla pystytään ennaltaehkäisemään syrjäytymisvaaraa entistä tehokkaammin. Lost-alueen haasteena olivat erityisesti kasvavat nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmat.
Tulosten perusteella puutteellisiin resursseihin tulisi jatkossa puuttua. Ennen kaikkea taloudellisia resursseja tulisi kehittää, sillä ne vaikuttavat suurimmaksi osaksi muiden resurssien parantamiseen, kuten työntekijöiden ja täydennyskoulutuksen lisäämiseen sekä nuorisotilojen kehittämiseen. Lisäksi nuorisotyön kehittymisen kannalta yhteistyötä ja organisointia tulisi kehittää.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla haastattelututkimus, jossa keskityttäisiin nuoriin ja saataisiin kokonaiskuva nuorten tämänhetkisestä terveyden- ja hyvinvoinnintilasta heidän omasta näkö-kulmastaan. Toivottavaa olisi, että nuoret osallistuisivat nuorisotyön kehittämiseen omakohtaisten kokemusten kautta. Näin pystyttäisiin rakentamaan järjestelmä, joka palvelee nuoria mahdollisimman tehokkaasti, syrjäytymisvaaraa ehkäisten. Jatkotutkimusaiheena voisi olla myös vastaavanlainen tutkielma Karviaisen alueella. Kuntaliitosten myötä rajat voivat muuttua, jonka vuoksi olisi hyvä varautua koko alueen osalta tulevaisuuteen.