Tulehduksellista suolistosairautta sairastavan nuoren hoitoon sitoutumista edistävä ohjaus
Peltokorpi, Riikka; Virpi, Merja (2011)
Peltokorpi, Riikka
Virpi, Merja
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011110314213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011110314213
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Peltokorpi Riikka, Virpi Merja. Tulehduksellista suolistosairautta sairastavan nuoren hoitoon sitoutumista edistävä ohjaus. Oulu 2011. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja. Opinnäytetyö, 52 sivua+liitteet.
Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvailla pitkäaikaista suolistosairautta sairastavan nuoren saamaa ohjausta ja siirtymävaiheen toteutumista nuoren siirtyessä lasten poliklinikalta aikuisten poliklinikalle hoitoon. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tuottaa tietoa nuorten kokemuksista saamastaan ohjauksesta. Lisäksi tässä tutkimuksessa on tarkoitus testata tutkimuksessa käytettävän Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) asiantuntijatyöryhmän laatiman mittarin toimivuutta. Työmme tavoitteena oli nuorten kokemuksien avulla kuvailla, millaista on ohjauksen sisältö, miten vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet huomioidaan, sekä lisäksi tuottaa tietoa nuorten kokemuksista siirtymävaiheessa.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen, määrällinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä oli OYS:n asiantuntijatyöryhmän kirjallisuuden pohjalta laatima kyselylomake. Kohdejoukkona tutkimuksessamme ovat olleet vuosina 2007–2009 lasten gastroenterologian poliklinikalta aikuispuolelle hoitoon siirtyneet, iältään 16–18 -vuotiaat nuoret. OYS:n lasten- ja nuorten tulosyksikön henkilökunta lähetti kyselylomakkeen 28 suolistosairautta sairastavalle nuorelle, jotka olivat siirtyneet lasten poliklinikalta aikuisten poliklinikalle hoitoon. Kyselylomakkeita palautettiin kymmenen kappaletta. Kysely suoritettiin elokuun 2010 aikana. Aineisto käsiteltiin SPSS 17.0- ohjelmalla sekä Microsoft Word 2007- ohjelmalla.
Tutkimuksemme tulosten perusteella tulehduksellista suolistosairautta sairastavat nuoret kokivat, että heidän siirtymävaiheensa lastenpoliklinikalta aikuisten poliklinikalle oli toteutunut hyvin. Nuoret kokivat, että heillä oli ollut riittävästi aikaa siirtymiseen ja nuorten mielipiteet siirtymävaiheen ajankohdasta oli huomioitu.
Tutkimuksessamme nuoret arvioivat saaneensa riittävästi ohjausta useimmilla hoidon sisältöalueilla. Parhaiten nuoret olivat saaneet tietoa käyttämistään lääkkeistä sekä ohjausta lääkehoidon seurantaan. Nuoret arvioivat, että ohjaus nautintoaineiden käyttämisestä lääkityksen aikana ja niiden vaikutuksesta sairauteen oli jäänyt vähemmälle. Lisäksi lääkkeiden käyttämisestä raskaudenaikana nuoret eivät olleet saaneet tarpeeksi tietoa. Nuoret kokivat saaneensa ohjausta ammatinvalintaan. Lisäksi nuoret arvioivat, että he olivat saaneet riittävästi tietoa, mihin ottaa yhteyttä jatkossa, jos sairauden kanssa tulee ongelmia. Tutkimuksessamme ilmeni, että nuoria oli ohjattu paikallishoidoista ja tutkimuksista aikuisten poliklinikalla. Tutkimuksemme mukaan hoitajat olivat kannustaneet nuoria ottamaan vastuuta omasta sairaudestaan. Tutkimuksessamme useimmat nuoret kokivat, että he olivat saaneet keskustella riittävästi lääkärin ja hoitajan kanssa kahden kesken. Nuoret kokivat, että heille oli puhuttu ymmärrettävällä kielellä, heille oli annettu mahdollisuus esittää kysymyksiä ja heidän mielipiteitään oli kuunneltu. Tutkimuksessamme useimmat nuoret arvioivat, että hoitohenkilökunta oli kannustanut kaverisuhteiden ylläpitämiseen, mutta kokivat saaneensa vähemmän kannustusta harrastuksiin osallistumisesta.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää käytännön hoitotyössä vastaamalla kehityshaasteisiin, joita tutkimuksessa nousi esiin. Ohjauksen laatua voidaan kehittää nuorten tarpeita vastaavaksi, mikä edistää hoidon jatkuvuutta siirtymävaiheen jälkeen aikuistenpoliklinikalla.
Peltokorpi Riikka, Virpi Merja. Tulehduksellista suolistosairautta sairastavan nuoren hoitoon sitoutumista edistävä ohjaus. Oulu 2011. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja. Opinnäytetyö, 52 sivua+liitteet.
Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvailla pitkäaikaista suolistosairautta sairastavan nuoren saamaa ohjausta ja siirtymävaiheen toteutumista nuoren siirtyessä lasten poliklinikalta aikuisten poliklinikalle hoitoon. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tuottaa tietoa nuorten kokemuksista saamastaan ohjauksesta. Lisäksi tässä tutkimuksessa on tarkoitus testata tutkimuksessa käytettävän Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) asiantuntijatyöryhmän laatiman mittarin toimivuutta. Työmme tavoitteena oli nuorten kokemuksien avulla kuvailla, millaista on ohjauksen sisältö, miten vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet huomioidaan, sekä lisäksi tuottaa tietoa nuorten kokemuksista siirtymävaiheessa.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen, määrällinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä oli OYS:n asiantuntijatyöryhmän kirjallisuuden pohjalta laatima kyselylomake. Kohdejoukkona tutkimuksessamme ovat olleet vuosina 2007–2009 lasten gastroenterologian poliklinikalta aikuispuolelle hoitoon siirtyneet, iältään 16–18 -vuotiaat nuoret. OYS:n lasten- ja nuorten tulosyksikön henkilökunta lähetti kyselylomakkeen 28 suolistosairautta sairastavalle nuorelle, jotka olivat siirtyneet lasten poliklinikalta aikuisten poliklinikalle hoitoon. Kyselylomakkeita palautettiin kymmenen kappaletta. Kysely suoritettiin elokuun 2010 aikana. Aineisto käsiteltiin SPSS 17.0- ohjelmalla sekä Microsoft Word 2007- ohjelmalla.
Tutkimuksemme tulosten perusteella tulehduksellista suolistosairautta sairastavat nuoret kokivat, että heidän siirtymävaiheensa lastenpoliklinikalta aikuisten poliklinikalle oli toteutunut hyvin. Nuoret kokivat, että heillä oli ollut riittävästi aikaa siirtymiseen ja nuorten mielipiteet siirtymävaiheen ajankohdasta oli huomioitu.
Tutkimuksessamme nuoret arvioivat saaneensa riittävästi ohjausta useimmilla hoidon sisältöalueilla. Parhaiten nuoret olivat saaneet tietoa käyttämistään lääkkeistä sekä ohjausta lääkehoidon seurantaan. Nuoret arvioivat, että ohjaus nautintoaineiden käyttämisestä lääkityksen aikana ja niiden vaikutuksesta sairauteen oli jäänyt vähemmälle. Lisäksi lääkkeiden käyttämisestä raskaudenaikana nuoret eivät olleet saaneet tarpeeksi tietoa. Nuoret kokivat saaneensa ohjausta ammatinvalintaan. Lisäksi nuoret arvioivat, että he olivat saaneet riittävästi tietoa, mihin ottaa yhteyttä jatkossa, jos sairauden kanssa tulee ongelmia. Tutkimuksessamme ilmeni, että nuoria oli ohjattu paikallishoidoista ja tutkimuksista aikuisten poliklinikalla. Tutkimuksemme mukaan hoitajat olivat kannustaneet nuoria ottamaan vastuuta omasta sairaudestaan. Tutkimuksessamme useimmat nuoret kokivat, että he olivat saaneet keskustella riittävästi lääkärin ja hoitajan kanssa kahden kesken. Nuoret kokivat, että heille oli puhuttu ymmärrettävällä kielellä, heille oli annettu mahdollisuus esittää kysymyksiä ja heidän mielipiteitään oli kuunneltu. Tutkimuksessamme useimmat nuoret arvioivat, että hoitohenkilökunta oli kannustanut kaverisuhteiden ylläpitämiseen, mutta kokivat saaneensa vähemmän kannustusta harrastuksiin osallistumisesta.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää käytännön hoitotyössä vastaamalla kehityshaasteisiin, joita tutkimuksessa nousi esiin. Ohjauksen laatua voidaan kehittää nuorten tarpeita vastaavaksi, mikä edistää hoidon jatkuvuutta siirtymävaiheen jälkeen aikuistenpoliklinikalla.