Alaraajojen räjähtävän voiman vaikutus hyppykorkeuteen halfpipessa
Vornanen, Ville (2011)
Vornanen, Ville
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102112267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102112267
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tutkin alaraajojen räjähtävän voiman vaikutusta hyppykorkeuteen halfpipe laskemisessa. Työni toimeksiantaja on Suomen lumilautaliitto. Heillä oli tarvetta tutkimukselle halfpipe laskemiseen vaikuttavista voimista, joten työlleni oli selkeä tarve. Työni tarkoitus on auttaa linjaamaan lumilautailijoiden valmentamista paremmin. Työni pyrkii tuottamaan suuntaa antavia tuloksia joiden avulla valmentamista voidaan suunnitella paremmin lajissa vaadittavia ominaisuuksia kehittäväksi.
Tutkin voimatasojen vaikutusta laskemiseen testaamalla joukon lumilautailijoita Vuokatin urheilulukiolta. Testat-tavat kuuluvat Vuokatin urheilulukion lumilautailijoiden valmennusryhmään, osa heistä on erikoistunut halfpipe laskemiseen, mutta mukana oli myös yleislaskijoita. Tekniikaltaan he ovat kuitenkin samantasoisia. Käytin tutki-miseen kahta erillistä alaraajojen voimaa mittaavaa testiä sekä korkeushyppy testiä, joka tehtiin halfpipessa. Ala-raajojen voimatestiksi valittiin, yhdessä työni toimeksiantajan edustajan kanssa, vauhditon pituushyppy ja kontaktimatolla esikevennetty hyppy. Testit valittiin valmentajien toiveesta mittaaamaan ylöspäin ja eteenpäin suuntautuvaa räjähtävää voimantuottoa jaloissa. Kontaktimatolle valittiin esikevennetty hyppy, sillä esikevennetty hyppy on lähempänä halfpipe laskemiseen liittyvään ponnistusta, kuin staattinen hyppy.
Tulokset analysoin laskemalla testeistä keskiarvot ja vertaamalla niitä tutkittavien tuloksiin. Vertasin hyppytesteissä saavutettuja tuloksia halfpipe hyppytestien tuloksiin ja tekniikka arvioon. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tekniikka on tärkein tekiä halfpipen hyppykorkeudessa, mutta keskinkertaisella tekniikalla laskevaa laskijaa hyödyttää räjähtävän voiman harjoittelu ja hän pääsee korkeammalle, kuin pelkällä tekniikalla laskettaessa. Toisaalta tuloksissa näkyi, että tekniikan ollessa todella hyvä ei räjähtävää voimaa välttämättä tarvita viemään laskijaa todella korkealle.
Tutkimusjoukon pienuuden takia tulokset eivät ole yleistettävissä. Myös halfpipessa tehtävän korkeushyppy testin validoimattomuus heikentää tutkimuksen luotettavuutta. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia ja antavat mahdollisuuden jatkotutkimuksille kuten halfpipetestin validoimiselle tai tutkimuksen toistamiselle tilastollisesti merkittävällä tutkimusjoukolla.
Tutkin voimatasojen vaikutusta laskemiseen testaamalla joukon lumilautailijoita Vuokatin urheilulukiolta. Testat-tavat kuuluvat Vuokatin urheilulukion lumilautailijoiden valmennusryhmään, osa heistä on erikoistunut halfpipe laskemiseen, mutta mukana oli myös yleislaskijoita. Tekniikaltaan he ovat kuitenkin samantasoisia. Käytin tutki-miseen kahta erillistä alaraajojen voimaa mittaavaa testiä sekä korkeushyppy testiä, joka tehtiin halfpipessa. Ala-raajojen voimatestiksi valittiin, yhdessä työni toimeksiantajan edustajan kanssa, vauhditon pituushyppy ja kontaktimatolla esikevennetty hyppy. Testit valittiin valmentajien toiveesta mittaaamaan ylöspäin ja eteenpäin suuntautuvaa räjähtävää voimantuottoa jaloissa. Kontaktimatolle valittiin esikevennetty hyppy, sillä esikevennetty hyppy on lähempänä halfpipe laskemiseen liittyvään ponnistusta, kuin staattinen hyppy.
Tulokset analysoin laskemalla testeistä keskiarvot ja vertaamalla niitä tutkittavien tuloksiin. Vertasin hyppytesteissä saavutettuja tuloksia halfpipe hyppytestien tuloksiin ja tekniikka arvioon. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tekniikka on tärkein tekiä halfpipen hyppykorkeudessa, mutta keskinkertaisella tekniikalla laskevaa laskijaa hyödyttää räjähtävän voiman harjoittelu ja hän pääsee korkeammalle, kuin pelkällä tekniikalla laskettaessa. Toisaalta tuloksissa näkyi, että tekniikan ollessa todella hyvä ei räjähtävää voimaa välttämättä tarvita viemään laskijaa todella korkealle.
Tutkimusjoukon pienuuden takia tulokset eivät ole yleistettävissä. Myös halfpipessa tehtävän korkeushyppy testin validoimattomuus heikentää tutkimuksen luotettavuutta. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia ja antavat mahdollisuuden jatkotutkimuksille kuten halfpipetestin validoimiselle tai tutkimuksen toistamiselle tilastollisesti merkittävällä tutkimusjoukolla.