Kulttuuriyrittäjyys taidegrafiikassa
Kärki, Hanne (2010)
Kärki, Hanne
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010291
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli kulttuuriyrittäjyys taidegrafiikan kontekstissa. Taiteilijoiden yrittäjyys on ajankohtainen aihe ja se on ollut tiiviisti esillä myös Suomen yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa. Opinnäytetyön taustatiedoissa tarkasteltiin taidegrafiikkaa taiteen alana ja käytiin läpi sen erityispiirteitä sekä taidehistoriassa että nykypäivänä. Lisäksi selvennettiin yrittäjyyteen liittyviä määritelmiä sekä vertailtiin luovien alojen yrittäjyyden ja taidegraafikon ammatin yhtäläisyyksiä ja eroja.
Tutkimusaineistossa tarkasteltiin taidegraafikoiden ja grafiikanpaja Himmelblaun yrittäjyyttä. Tutkimukseen osallistui kolme merkittävää taidegrafiikan kentällä toimivaa henkilöä, joilla on omakohtaista kokemusta ja tietoa yrittämisestä taidegrafiikassa. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt toimivat keskeisessä asemassa tutkittavaan ilmiöön nähden. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua. Haastatteluaineiston avulla selvitettiin mitä taidegraafikon ammatissa ja taidegrafiikan kentällä yritystoiminnan harjoittaminen käytännössä tarkoittaa. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa ja ymmärrystä aiheesta.
Aineiston avulla saatiin realistista tietoa yrittäjyydestä taidegrafiikassa. Yrittäjämäisen toiminnan todettiin luontaisesti kuuluvan taidegraafikon ammattiin. Ammatinhallinnan edistämisessä tuottamisen ja taloushallinnan osaamisen merkitystä korostettiin. Myös hyvän alihankintaverkoston rakentamista pidettiin taidegraafikon työssä tärkeänä, jotta taiteen tekemiseen jäisi enemmän aikaa ja rauhaa. Varsinaisen yritystoiminnan perustaminen näytti tulevan taiteilijalle ajankohtaiseksi yleensä vasta urakehityksen myötä. Teosmyynnin lisääntyessä taiteilijoille osoittautui kannattavaksi siirtyä arvonlisäverovelvollisiksi. Kysymykseen onko taidegraafikolle hyötyä yrittäjänä toimimisesta, ei löytynyt suoraa vastausta. Siihen todettiin olevan vaikutusta myös taiteilijan ominaisuuksilla, päätoimeentulon lähteellä ja taiteellisen työskentelyn laajuudella. Taiteellisen työskentelyn ollessa kuitenkin huomattavaa, yritystoiminnan harjoittamista kannatettiin jo verotuksellisista syistä. Taiteellisen toiminnan liikevaihto vaikuttikin eniten yrittäjinä toimivien taiteilijoiden yritysmuodon valintaan. Kun liikevaihto oli vähäistä, toiminimiyrittäjyys nähtiin sopivimpana yritysmuotona ja kun liikevaihto oli huomattavan laajaa, osakeyhtiötä pidettiin järkevimpänä yritysmuotona.
Tutkimusaineistossa tarkasteltiin taidegraafikoiden ja grafiikanpaja Himmelblaun yrittäjyyttä. Tutkimukseen osallistui kolme merkittävää taidegrafiikan kentällä toimivaa henkilöä, joilla on omakohtaista kokemusta ja tietoa yrittämisestä taidegrafiikassa. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt toimivat keskeisessä asemassa tutkittavaan ilmiöön nähden. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua. Haastatteluaineiston avulla selvitettiin mitä taidegraafikon ammatissa ja taidegrafiikan kentällä yritystoiminnan harjoittaminen käytännössä tarkoittaa. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa ja ymmärrystä aiheesta.
Aineiston avulla saatiin realistista tietoa yrittäjyydestä taidegrafiikassa. Yrittäjämäisen toiminnan todettiin luontaisesti kuuluvan taidegraafikon ammattiin. Ammatinhallinnan edistämisessä tuottamisen ja taloushallinnan osaamisen merkitystä korostettiin. Myös hyvän alihankintaverkoston rakentamista pidettiin taidegraafikon työssä tärkeänä, jotta taiteen tekemiseen jäisi enemmän aikaa ja rauhaa. Varsinaisen yritystoiminnan perustaminen näytti tulevan taiteilijalle ajankohtaiseksi yleensä vasta urakehityksen myötä. Teosmyynnin lisääntyessä taiteilijoille osoittautui kannattavaksi siirtyä arvonlisäverovelvollisiksi. Kysymykseen onko taidegraafikolle hyötyä yrittäjänä toimimisesta, ei löytynyt suoraa vastausta. Siihen todettiin olevan vaikutusta myös taiteilijan ominaisuuksilla, päätoimeentulon lähteellä ja taiteellisen työskentelyn laajuudella. Taiteellisen työskentelyn ollessa kuitenkin huomattavaa, yritystoiminnan harjoittamista kannatettiin jo verotuksellisista syistä. Taiteellisen toiminnan liikevaihto vaikuttikin eniten yrittäjinä toimivien taiteilijoiden yritysmuodon valintaan. Kun liikevaihto oli vähäistä, toiminimiyrittäjyys nähtiin sopivimpana yritysmuotona ja kun liikevaihto oli huomattavan laajaa, osakeyhtiötä pidettiin järkevimpänä yritysmuotona.