Ergonomisten ja perinteisten väliseinien vertailu
Laajoki, Janne (2011)
Laajoki, Janne
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110701
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110701
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia väliseinätyön vaatimia materiaali- ja työkustannuksia sekä työaikaa käytettäessä eri kipsilevyjärjestelmiä. Tutkimus toteutettiin tekemällä mittauksia työmaalla ja haastattelemalla tutkittavia levyjärjestelmiä käyttäneitä henkilöitä. Tietoa haettiin paljon myös RT- ja RATU-kortistosta sekä levyvalmistajien Internet-sivuilta.
Työn tilaajana on Skanska Talonrakennus Oy, joka on yksi Suomen johtavista rakennusalan yhtiöistä, ja se on osa maailmanlaajuista Skanska konsernia. Skanska Talonrakennus valmistaa erilaisia asuin-, julkis- ja toimistokiinteistöjä. Skanska Talonrakennuksen Pohjois-Suomen yksiköllä ei ole ollut aikaisempaa laajaa käsitystä ergonomisten kipsilevyjärjestelmien käytöstä väliseinätyössä.
Tutkimusten perusteella todettiin, että ergonomisen järjestelmän materiaalikustannukset ovat noin 13 %:a perinteisen järjestelmän kustannuksia korkeammat. TES:een perustuvan työnhinnan sekä sosiaalikulujen havaittiin olevan noin 3 % halvempia käytettäessä ergonomista järjestelmää. Todettiin myös, että työsaavutukset molemmilla järjestelmillä pysyvät lähes samoina, mutta työryhmän tottuessa käyttämään ergonomista järjestelmää, sillä on mahdollisuus saavuttaa myös parempia työsaavutuksia kuin perinteisellä järjestelmällä.
Työn tilaajana on Skanska Talonrakennus Oy, joka on yksi Suomen johtavista rakennusalan yhtiöistä, ja se on osa maailmanlaajuista Skanska konsernia. Skanska Talonrakennus valmistaa erilaisia asuin-, julkis- ja toimistokiinteistöjä. Skanska Talonrakennuksen Pohjois-Suomen yksiköllä ei ole ollut aikaisempaa laajaa käsitystä ergonomisten kipsilevyjärjestelmien käytöstä väliseinätyössä.
Tutkimusten perusteella todettiin, että ergonomisen järjestelmän materiaalikustannukset ovat noin 13 %:a perinteisen järjestelmän kustannuksia korkeammat. TES:een perustuvan työnhinnan sekä sosiaalikulujen havaittiin olevan noin 3 % halvempia käytettäessä ergonomista järjestelmää. Todettiin myös, että työsaavutukset molemmilla järjestelmillä pysyvät lähes samoina, mutta työryhmän tottuessa käyttämään ergonomista järjestelmää, sillä on mahdollisuus saavuttaa myös parempia työsaavutuksia kuin perinteisellä järjestelmällä.