Naantalilaisten yli 65- vuotiaiden hoidettavien omaishoitajien näkemyksiä emotionaalisesta ja tiedollisesta tuesta
Karlstedt, Sari; Mäntylä, Maarit; Näreharju, Minna (2011)
Karlstedt, Sari
Mäntylä, Maarit
Näreharju, Minna
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105127647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105127647
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa omaishoitajien näkemyksistä emotionaalisesta ja tiedollisesta tuesta. Tarkoituksena oli selvittää Naantalin kaupungin yli 65-vuotiaiden hoidettavien omaishoitajien näkemyksiä siitä, miten heidän omaa hyvinvointiaan, terveyttään ja jaksamistaan voitaisiin edistää ja tukea. Lisäksi haluttiin selvittää omaishoitajien kokemuksia saamastaan tuesta sekä minkälaista tukea he toivovat Naantalin kaupungin heille tarjoavan hyvinvointinsa edistämiseksi. Opinnäytetyön taustalla oli Naantalin kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun terveysalan yhteishanke Paranee, joka on osa Naantalin kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden kehittämistä ja hyvinvointihanketta. Opinnäytetyötä jatkettiin edellä mainitussa osaprojektissa tehtyjen ryhmähaastatteluiden ja niistä nousseiden aiheiden pohjalta. Viitekehyksenä työssä oli emotionaalinen ja tiedollinen tuki terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Opinnäytetyössä keskityttiin sosiaaliseen tukeen liittyvien emotionaalisen ja tiedollisen tuen merkitykseen omaishoitajille.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistona käytettiin kahden osaprojektiryhmän tekemiä haastatteluja, jotka tehtiin naantalilaisten yli 65-vuotiaiden hoidettavien omaishoitajille. Kaikki yksitoista (11) haastateltavaa olivat eläkkeellä ja toimivat päätoimisina omaishoitajina.
Omaishoitajien näkemykset heidän terveyttään ja hyvinvointiaan edistävistä tukitoimista olivat yhdenmukaiset Naantalin kaupungille esitettyjen toiveiden kanssa. Esille nousivat monitahoiset arkielämää ja omaishoitajan jaksamista auttavat tukitoimet sekä kohdennettu informaatio erityisesti omaishoidon alkuvaiheessa. Omaishoitajat olivat kokeneet saaneensa jonkin verran Naantalin kaupungilta henkistä tukea sekä yleisen tason tietoa omaishoitajuudesta.
Väestön vanhetessa ja laitospaikkojen määrän vähentyessä omaishoitajien tarve ja heidän tekemänsä työn merkitys on kasvanut entisestään. Omaishoitajan terveys ja hyvinvointi on merkityksellistä hoidettavan hyvinvoinnin kannalta. Tästä seuraa, että on sekä inhimillisesti että hoidollisesti katsoen kannattavaa suunnata niin taloudellisia kuin muitakin resursseja omaishoitajien tukemiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistona käytettiin kahden osaprojektiryhmän tekemiä haastatteluja, jotka tehtiin naantalilaisten yli 65-vuotiaiden hoidettavien omaishoitajille. Kaikki yksitoista (11) haastateltavaa olivat eläkkeellä ja toimivat päätoimisina omaishoitajina.
Omaishoitajien näkemykset heidän terveyttään ja hyvinvointiaan edistävistä tukitoimista olivat yhdenmukaiset Naantalin kaupungille esitettyjen toiveiden kanssa. Esille nousivat monitahoiset arkielämää ja omaishoitajan jaksamista auttavat tukitoimet sekä kohdennettu informaatio erityisesti omaishoidon alkuvaiheessa. Omaishoitajat olivat kokeneet saaneensa jonkin verran Naantalin kaupungilta henkistä tukea sekä yleisen tason tietoa omaishoitajuudesta.
Väestön vanhetessa ja laitospaikkojen määrän vähentyessä omaishoitajien tarve ja heidän tekemänsä työn merkitys on kasvanut entisestään. Omaishoitajan terveys ja hyvinvointi on merkityksellistä hoidettavan hyvinvoinnin kannalta. Tästä seuraa, että on sekä inhimillisesti että hoidollisesti katsoen kannattavaa suunnata niin taloudellisia kuin muitakin resursseja omaishoitajien tukemiseksi.