Synnyttäneiden kokemuksia lyhytjälkihoitoisesta synnytystoiminnasta
Kauppi, Mona; Ainali, Maija (2011)
Kauppi, Mona
Ainali, Maija
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104114119
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104114119
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata perheiden kokemuksia ja kehittämisideoita lyhytjälkihoitoisesta synnytystoiminnasta äitiysneuvolassa ja lapsivuodeosastolla. Sosi-aali- ja terveysministeriön mukaan, kun äiti ja lapsi kotiutetaan 6-48 tunnin kuluttua synnytyksestä, puhutaan lyhytjälkihoitoisesta synnytyksestä (Lysy). Oulun yliopistolli-sen sairaalan (Oys) määritelmän mukaan Lysy tarkoittaa äidin ja vastasyntyneen kotiut-tamista 24–48 tunnin kuluttua synnytyksestä. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tietoa lyhytjälkihoitoisen synnytyksen kehittämiseksi äitien, vauvojen ja perheiden tar-peita vastaavaksi. Lisäksi tavoitteenamme oli tuottaa kokemustietoa lapsivuodeosaston ja neuvolan hoitohenkilökunnan yhteistyön kehittämiseksi Lysy-perheiden hoidossa. Aikaisempia samankaltaisia tutkimuksia on tehty Suomessa useita, mutta meidän tutki-muksemme on ensimmäinen Oys:n yhteistyönä toteutettu tutkimus.
Tämä opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Oys:n lapsivuodeosasto 13:n kanssa. Aineisto kerättiin teemoitetun kirjeen avulla. Kirje sisälsi neljä avointa kysymystä. Kätilöt jakoivat kirjeet lapsivuodeosastolla äideille, joiden kohdalla lyhytjälkihoitoista synnytystä suunniteltiin toteutettavaksi. Teemoitettuun kir-jeeseen kirjoitti yhteensä yhdeksän äitiä. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönana-lyysillä.
Tutkimustulosten perusteella tärkeimpinä asioina Lysy-asiakkaan hoidossa nousi esiin informoinnin ja ohjaamisen tärkeys. Synnyttäneiden yleinen kokemus oli vähäinen tie-don saanti lysystä etenkin neuvolan henkilökunnalta. Lapsivuodeosaston kätilöt olivat aktiivisempia kuin neuvolan henkilökunta tiedottamaan ja ehdottamaan lyhytjälkihoi-toista synnytystä kotiutumisen vaihtoehtona. Tuloksista ilmeni, ettei neuvolan Lysy-asiakkaan hoito poikkea kirjoittajien mukaan normaalissa ajassa kotiutuneen hoidosta. Kirjoittajat kokivat osaston henkilökunnan toiminnan huolehtivaiseksi ja kätilöiden läs-näolon sekä avun saannin tärkeäksi synnytyksen jälkeen. Synnyttäneet pitivät erityisen tärkeänä heidän toiveiden kuuntelemista kotiutumista suunniteltaessa.
Yleisesti osaston antama ohjaus koettiin riittäväksi, mutta kehittämisideoissa korostui toive vauvan hoitoon liittyvän ohjauksen lisäämiseen osastolla. Uudelleensynnyttäjät tu-lisi ottaa huomioon suunniteltaessa ja toteuttaessa ohjausta kuten ensisynnyttäjätkin. Kotiutumisen jälkeiseen yhteydenottoon toivottiin parannusta selkeämmillä ohjeilla. Li-säksi eri kotiutumisvaihtoehdoista toivottiin puhuttavan jo neuvolassa, sillä tämä sel-keyttäisi kotiutumismahdollisuuksien ymmärtämistä ja siten asiakkaan raskauden aikai-sen synnytyksen suunnittelua.
Tämä opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Oys:n lapsivuodeosasto 13:n kanssa. Aineisto kerättiin teemoitetun kirjeen avulla. Kirje sisälsi neljä avointa kysymystä. Kätilöt jakoivat kirjeet lapsivuodeosastolla äideille, joiden kohdalla lyhytjälkihoitoista synnytystä suunniteltiin toteutettavaksi. Teemoitettuun kir-jeeseen kirjoitti yhteensä yhdeksän äitiä. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönana-lyysillä.
Tutkimustulosten perusteella tärkeimpinä asioina Lysy-asiakkaan hoidossa nousi esiin informoinnin ja ohjaamisen tärkeys. Synnyttäneiden yleinen kokemus oli vähäinen tie-don saanti lysystä etenkin neuvolan henkilökunnalta. Lapsivuodeosaston kätilöt olivat aktiivisempia kuin neuvolan henkilökunta tiedottamaan ja ehdottamaan lyhytjälkihoi-toista synnytystä kotiutumisen vaihtoehtona. Tuloksista ilmeni, ettei neuvolan Lysy-asiakkaan hoito poikkea kirjoittajien mukaan normaalissa ajassa kotiutuneen hoidosta. Kirjoittajat kokivat osaston henkilökunnan toiminnan huolehtivaiseksi ja kätilöiden läs-näolon sekä avun saannin tärkeäksi synnytyksen jälkeen. Synnyttäneet pitivät erityisen tärkeänä heidän toiveiden kuuntelemista kotiutumista suunniteltaessa.
Yleisesti osaston antama ohjaus koettiin riittäväksi, mutta kehittämisideoissa korostui toive vauvan hoitoon liittyvän ohjauksen lisäämiseen osastolla. Uudelleensynnyttäjät tu-lisi ottaa huomioon suunniteltaessa ja toteuttaessa ohjausta kuten ensisynnyttäjätkin. Kotiutumisen jälkeiseen yhteydenottoon toivottiin parannusta selkeämmillä ohjeilla. Li-säksi eri kotiutumisvaihtoehdoista toivottiin puhuttavan jo neuvolassa, sillä tämä sel-keyttäisi kotiutumismahdollisuuksien ymmärtämistä ja siten asiakkaan raskauden aikai-sen synnytyksen suunnittelua.