Leikki-ikäisen lapsen ruokailu päiväkodissa
Lempiö, Elina (2011)
Lempiö, Elina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102272682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102272682
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lasten ruokailutapoja päiväkodin ruokailutilanteissa, päiväkodissa esiintyviä lasten syömiseen ja ruokailuun liittyviä haasteita, sekä päiväkodin kasvattajien ratkaisukeinoja mahdollisiin ruokailutilanteissa ilmeneviin pulmiin. Tämä työ on osa Lapsen ja nuoren hyvä arki –hanketta. Hankkeen tavoitteena on ammattikorkeakoulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittäminen. Opinnäytetyön tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää lapsiperheen ravitsemusneuvonnassa ja päiväkodin ravitsemuskasvatuksen tukena.
Opinnäytetyön tutkimusote oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin tarkkailevaa havainnointia ja kyselyä. Aineisto kerättiin Hyvinkäällä sijaitsevassa päiväkodissa havainnoimalla päiväkotiryhmän ruokailutilanteita, sekä kysymällä päiväkodissa työskenteleviltä kasvattajilta päiväkotiruokailussa esiintyvistä haasteista ja mahdollisten pulmien ratkaisukeinoista. Tiedonkeruun välineinä käytettiin tätä työtä varten laadittua havainnointirunkoa, sekä avoimia kysymyksiä sisältävää kyselylomaketta. Kyselyyn vastasi 5 kasvattajaa kahdesta eri päiväkotiryhmästä, joissa lapset ovat iältään 3-5-vuotiaita. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tuloksina todetaan, että lasten ruokatavat vaihtelivat päiväkodin ruokailutilanteissa. Hyviä ruokatapoja olivat muun muassa käsien peseminen ennen ruokailua, pöydän kattamiseen osallistuminen, asiallinen käyttäytyminen ruokapöydässä, ruokailuvälineiden käyttö omien taitojen mukaisesti, oman paikan siistiminen ja suun pyyhkiminen ruokailun jälkeen, sekä ruoasta kiittäminen oma-aloitteisesti tai kasvattajien muistuttamana. Parantamisen varaa lapsilla oli muun muassa ruokailuun rauhoittumisen, sekä pöydässä istumisen suhteen. Myös syöminen saattoi välillä unohtua, kun lapset alkoivat leikkiä ruokapöydässä. Lisäksi rauhallista ruokapöytäkeskustelua oman pöytäseurueen kanssa ei juuri esiintynyt. Päiväkodin ruokailutilanteissa esiintyi erilaisia haasteita ruokailuilmapiiriin, syömiseen, sekä hygienian toteutumiseen liittyen. Ruokailuilmapiiriin liittyviä haasteita olivat erityisesti melu, ruokarauhan puuttuminen, lasten levottomuus, sekä pitkät odotusajat. Syömiseen liittyviä haasteita puolestaan olivat valikoiva syöminen, ennakkoluulot uusia ruokia kohtaan, omatoimisuuden puuttuminen ruokaillessa, sekä aterian koostamiseen liittyvät haasteet, kuten joidenkin ruoka-aineiden niukka syöminen tai syöminen yli oman tarpeen. Tämä näkyi etenkin lasten vähäisenä salaatin syömisenä. Hygienian toteutumiseen liittyviä haasteita taas olivat puutteet käsihygieniassa, ruokaan ja ruokailuvälineisiin koskeminen sormin, lattialle pudonneen ruoan syöminen, sekä eritteiden leviäminen ruokapöydässä. Tulokset osoittivat, että päiväkodin kasvattajien ratkaisukeinoja ruokailutilanteissa ilmeneviin pulmiin olivat muun muassa aikuisen esimerkki ruokailutilanteissa, yhteiset säännöt ja rituaalit, sekä lapsen yksilöllinen ohjaus.
Leikki-ikäisten ajoittaiset syömiseen ja ruokailuun liittyvät pulmat ovat hyvin yleisiä sekä kotona että päiväkodissa. Monet lasten ruokailuun liittyvät ongelmat ratkeavat kuitenkin kodin ja päiväkodin yhteistyöllä. Aikuisen esimerkki molemmissa on avainasemassa lasten ruokatottumusten myönteiselle kehitykselle.
Opinnäytetyön tutkimusote oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin tarkkailevaa havainnointia ja kyselyä. Aineisto kerättiin Hyvinkäällä sijaitsevassa päiväkodissa havainnoimalla päiväkotiryhmän ruokailutilanteita, sekä kysymällä päiväkodissa työskenteleviltä kasvattajilta päiväkotiruokailussa esiintyvistä haasteista ja mahdollisten pulmien ratkaisukeinoista. Tiedonkeruun välineinä käytettiin tätä työtä varten laadittua havainnointirunkoa, sekä avoimia kysymyksiä sisältävää kyselylomaketta. Kyselyyn vastasi 5 kasvattajaa kahdesta eri päiväkotiryhmästä, joissa lapset ovat iältään 3-5-vuotiaita. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tuloksina todetaan, että lasten ruokatavat vaihtelivat päiväkodin ruokailutilanteissa. Hyviä ruokatapoja olivat muun muassa käsien peseminen ennen ruokailua, pöydän kattamiseen osallistuminen, asiallinen käyttäytyminen ruokapöydässä, ruokailuvälineiden käyttö omien taitojen mukaisesti, oman paikan siistiminen ja suun pyyhkiminen ruokailun jälkeen, sekä ruoasta kiittäminen oma-aloitteisesti tai kasvattajien muistuttamana. Parantamisen varaa lapsilla oli muun muassa ruokailuun rauhoittumisen, sekä pöydässä istumisen suhteen. Myös syöminen saattoi välillä unohtua, kun lapset alkoivat leikkiä ruokapöydässä. Lisäksi rauhallista ruokapöytäkeskustelua oman pöytäseurueen kanssa ei juuri esiintynyt. Päiväkodin ruokailutilanteissa esiintyi erilaisia haasteita ruokailuilmapiiriin, syömiseen, sekä hygienian toteutumiseen liittyen. Ruokailuilmapiiriin liittyviä haasteita olivat erityisesti melu, ruokarauhan puuttuminen, lasten levottomuus, sekä pitkät odotusajat. Syömiseen liittyviä haasteita puolestaan olivat valikoiva syöminen, ennakkoluulot uusia ruokia kohtaan, omatoimisuuden puuttuminen ruokaillessa, sekä aterian koostamiseen liittyvät haasteet, kuten joidenkin ruoka-aineiden niukka syöminen tai syöminen yli oman tarpeen. Tämä näkyi etenkin lasten vähäisenä salaatin syömisenä. Hygienian toteutumiseen liittyviä haasteita taas olivat puutteet käsihygieniassa, ruokaan ja ruokailuvälineisiin koskeminen sormin, lattialle pudonneen ruoan syöminen, sekä eritteiden leviäminen ruokapöydässä. Tulokset osoittivat, että päiväkodin kasvattajien ratkaisukeinoja ruokailutilanteissa ilmeneviin pulmiin olivat muun muassa aikuisen esimerkki ruokailutilanteissa, yhteiset säännöt ja rituaalit, sekä lapsen yksilöllinen ohjaus.
Leikki-ikäisten ajoittaiset syömiseen ja ruokailuun liittyvät pulmat ovat hyvin yleisiä sekä kotona että päiväkodissa. Monet lasten ruokailuun liittyvät ongelmat ratkeavat kuitenkin kodin ja päiväkodin yhteistyöllä. Aikuisen esimerkki molemmissa on avainasemassa lasten ruokatottumusten myönteiselle kehitykselle.