AIVOINFARKTIIN SAIRASTUNEEN JA HÄNEN LÄHEISTENSÄ OHJAAMINEN JA TIEDONTARVE : – Opas aivoinfarktiin sairastuneelle ja hänen läheisilleen
Näpänkangas, Hanna; Pääkkölä, Johanna; Uusitalo, Katri (2008)
Näpänkangas, Hanna
Pääkkölä, Johanna
Uusitalo, Katri
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102092150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102092150
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriöt ovat yleinen kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen ongelma. Ensimmäiseen aivoinfarktiinsa
sairastuu vuosittain noin 10 000 suomalaista, ja jos mukaan lasketaan uudelleen sairastuneet, ilmaantuvuus
on noin 14 000. Sairastuvuuteen vaikuttavat elämäntapoihin yhteydessä olevat asiat, kuten esimerkiksi korkea
verenpaine ja ylipaino. Kaksi kolmasosaa sairastuneista on yli 65-vuotiaita. Sairastuminen vaikuttaa merkittävästi
ihmisen toimintakykyyn ja kuntoutuminen on pitkä prosessi. Aivoinfarktipotilaan hoitotyö on haastavaa ja
sen yksi tärkeä osa-alue on potilaan ja hänen läheistensä ohjaaminen.
Opinnäytetyömme on muodoltaan teorialähtöinen tuotteistamisprosessi. Tarkoituksena on antaa potilaalle ja hänen
läheisilleen ajankohtaista tietoa aivoinfarktiin sairastumisesta, syy-seuraussuhteista ja kuntoutumisesta. Tavoitteenamme
on kehittää kirjallinen opas aivoinfarktiin sairastuneelle ja hänen läheisilleen. Tarve oppaalle nousi
työelämästä ja opas tulee käytettäväksi Kainuun keskussairaalan teho-osaston aivohalvausyksikköön. Aiheena
oppaassa ovat: aivoinfarkti, riskitekijät, ensioireet, AVH-yksikkö, seuraukset ja kuntoutuminen.
Opinnäytetyömme tutkimustehtävät ovat:
1. Kuvata näyttöön perustuvan tiedon avulla aivoinfarktiin sairastuneen ja hänen läheistensä keskeiset ohjaustarpeet
ja tukea heitä selviytymisessä sairastumisen jälkeen.
2. Tuottaa kirjallinen opas aivoinfarktiin sairastuneelle potilaalle sekä hänen läheisilleen.
Oppaan sisältö muodostui aiemmin tutkitun näyttöön perustuvan tiedon pohjalta. Sisällössä on otettu huomioon
potilaiden ja läheistensä tiedontarve. Opinnäytetyömme tuloksena syntyi opas aivoinfarktiin sairastuneelle ja hänen
läheisilleen. Opas on tarkoitettu aivohalvausyksikössä hoidettaville potilaille ja heidän läheisilleen ikään ja
sukupuoleen katsomatta. Jatkotutkimusaiheita voisi olla oppaan toimivuuden testaaminen käytännössä ja sen
mahdollinen hyödynnettävyys jatkohoitopaikoissa.
sairastuu vuosittain noin 10 000 suomalaista, ja jos mukaan lasketaan uudelleen sairastuneet, ilmaantuvuus
on noin 14 000. Sairastuvuuteen vaikuttavat elämäntapoihin yhteydessä olevat asiat, kuten esimerkiksi korkea
verenpaine ja ylipaino. Kaksi kolmasosaa sairastuneista on yli 65-vuotiaita. Sairastuminen vaikuttaa merkittävästi
ihmisen toimintakykyyn ja kuntoutuminen on pitkä prosessi. Aivoinfarktipotilaan hoitotyö on haastavaa ja
sen yksi tärkeä osa-alue on potilaan ja hänen läheistensä ohjaaminen.
Opinnäytetyömme on muodoltaan teorialähtöinen tuotteistamisprosessi. Tarkoituksena on antaa potilaalle ja hänen
läheisilleen ajankohtaista tietoa aivoinfarktiin sairastumisesta, syy-seuraussuhteista ja kuntoutumisesta. Tavoitteenamme
on kehittää kirjallinen opas aivoinfarktiin sairastuneelle ja hänen läheisilleen. Tarve oppaalle nousi
työelämästä ja opas tulee käytettäväksi Kainuun keskussairaalan teho-osaston aivohalvausyksikköön. Aiheena
oppaassa ovat: aivoinfarkti, riskitekijät, ensioireet, AVH-yksikkö, seuraukset ja kuntoutuminen.
Opinnäytetyömme tutkimustehtävät ovat:
1. Kuvata näyttöön perustuvan tiedon avulla aivoinfarktiin sairastuneen ja hänen läheistensä keskeiset ohjaustarpeet
ja tukea heitä selviytymisessä sairastumisen jälkeen.
2. Tuottaa kirjallinen opas aivoinfarktiin sairastuneelle potilaalle sekä hänen läheisilleen.
Oppaan sisältö muodostui aiemmin tutkitun näyttöön perustuvan tiedon pohjalta. Sisällössä on otettu huomioon
potilaiden ja läheistensä tiedontarve. Opinnäytetyömme tuloksena syntyi opas aivoinfarktiin sairastuneelle ja hänen
läheisilleen. Opas on tarkoitettu aivohalvausyksikössä hoidettaville potilaille ja heidän läheisilleen ikään ja
sukupuoleen katsomatta. Jatkotutkimusaiheita voisi olla oppaan toimivuuden testaaminen käytännössä ja sen
mahdollinen hyödynnettävyys jatkohoitopaikoissa.