Ketkä luovat suomalaisen talouskeskustelun agendan? : Tärkeimpien suomalaisten talousmedioiden lähdekäytäntö
Korhonen, Maisa (2010)
Korhonen, Maisa
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121818685
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121818685
Tiivistelmä
Talouden merkitys on kasvanut viime aikoina. On jopa väitetty, että talous on ajanut politiikan ohi. Talousmedioiden määrä ja niiden yleisöt ovat kasvaneet, kun sekä yritykset että yksityiset ihmiset tarvitsevat entistä enemmän erilaista taloustietoa. Puhutaan myös tietopohjaisesta kapitalismista, kun tiedosta on tullut yksi tärkeimmistä tuotantovoima ja kilpailukyvyn edistäjä.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan tärkeimpien suomalaisten talousmedioiden, eli Kauppalehden, Kauppalehden verkkouutisten sekä Helsingin Sanomien taloussivujen lähdekäytäntöä. Tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa siitä, kuka, mikä, ketkä ja mitkä pääsevät ääneen tärkeimmissä talousmedioissa. Joukkoviestinnän tutkimuksen agenda setting -teorian mukaan media vaikuttaa siihen, mistä ihmiset puhuvat ja mistä asioista heillä ylipäätään on mielipiteitä. Tällä tutkimuksella yritetään myös selvittää, kuka ja ketkä asettavat talouskeskustelun agendan tärkeimmissä talousmedioissamme.
Talousmedioiden lähteitä on tutkittu kevättalvella ja keväällä 2010 ja jokaista talousmediaa on tarkasteltu kolmen viikon ajan. Tutkimusmenetelmänä oli määrällinen sisällönerittely. Tutkimusmateriaali on kerätty viikon jaksoissa ja lähteet on kirjattu kymmeneen eri pääluokkaan sekä niiden alaluokkiin, joista talouden alaluokkaa on tarkasteltu lähemmin. Tutkimuksessa on vertailtu medioita keskenään ja tuloksia on verrattu myös suomalaisiin uutismedioihin.
Tuloksista pääteltiin, että talousmedioilla on omanlaisensa lähdekäytäntö. Tutkituissa medioissa käytetään lähteinä pääosin henkilölähteitä. Lähteitä oli keskimäärin 1.33 juttua kohden. Hyvin yleistä oli lähdemaininnan puuttuminen jutusta kokonaan, mikä tarkoittaa heikon tietopohjan käytäntöä. Tutkituissa medioissa pääsivät ääneen eniten talouden eri lähteet, jotka luovat pääosin talouskeskustelun agendan. Poliittiset valtiolähteet olivat suhteellisen vähän äänessä ja talousmediat antoivat julkisuustilaa lähinnä hallituspuolueille. Kansalaiset eivät päässeet tutkituissa medioissa ääneen lähes ollenkaan. Naisten osuus keskustelun luojana oli myös erittäin pieni, mikä heikentää medioiden uskottavuutta.
Lähdekäytäntöä olisi hyvä tämän tutkimuksen tulosten perusteella kehittää niin, että juttujen yhteyteen lisättäisiin aina lähdemaininta ja linkki alkuperäiseen lähteeseen. Talousmedioiden tulisi näin hankkia tietoauktoriteettia. Lähteiden käyttöä tulisi myös parantaa ja laajentaa sekä määrällisesti että laadullisesti ja toimittajien informaatiokompetenssia kehittää. Innovatiivisempi lähteiden käyttö voisi edistää jopa talouskasvun kehitystä ja innovaatioiden leviämistä.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan tärkeimpien suomalaisten talousmedioiden, eli Kauppalehden, Kauppalehden verkkouutisten sekä Helsingin Sanomien taloussivujen lähdekäytäntöä. Tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa siitä, kuka, mikä, ketkä ja mitkä pääsevät ääneen tärkeimmissä talousmedioissa. Joukkoviestinnän tutkimuksen agenda setting -teorian mukaan media vaikuttaa siihen, mistä ihmiset puhuvat ja mistä asioista heillä ylipäätään on mielipiteitä. Tällä tutkimuksella yritetään myös selvittää, kuka ja ketkä asettavat talouskeskustelun agendan tärkeimmissä talousmedioissamme.
Talousmedioiden lähteitä on tutkittu kevättalvella ja keväällä 2010 ja jokaista talousmediaa on tarkasteltu kolmen viikon ajan. Tutkimusmenetelmänä oli määrällinen sisällönerittely. Tutkimusmateriaali on kerätty viikon jaksoissa ja lähteet on kirjattu kymmeneen eri pääluokkaan sekä niiden alaluokkiin, joista talouden alaluokkaa on tarkasteltu lähemmin. Tutkimuksessa on vertailtu medioita keskenään ja tuloksia on verrattu myös suomalaisiin uutismedioihin.
Tuloksista pääteltiin, että talousmedioilla on omanlaisensa lähdekäytäntö. Tutkituissa medioissa käytetään lähteinä pääosin henkilölähteitä. Lähteitä oli keskimäärin 1.33 juttua kohden. Hyvin yleistä oli lähdemaininnan puuttuminen jutusta kokonaan, mikä tarkoittaa heikon tietopohjan käytäntöä. Tutkituissa medioissa pääsivät ääneen eniten talouden eri lähteet, jotka luovat pääosin talouskeskustelun agendan. Poliittiset valtiolähteet olivat suhteellisen vähän äänessä ja talousmediat antoivat julkisuustilaa lähinnä hallituspuolueille. Kansalaiset eivät päässeet tutkituissa medioissa ääneen lähes ollenkaan. Naisten osuus keskustelun luojana oli myös erittäin pieni, mikä heikentää medioiden uskottavuutta.
Lähdekäytäntöä olisi hyvä tämän tutkimuksen tulosten perusteella kehittää niin, että juttujen yhteyteen lisättäisiin aina lähdemaininta ja linkki alkuperäiseen lähteeseen. Talousmedioiden tulisi näin hankkia tietoauktoriteettia. Lähteiden käyttöä tulisi myös parantaa ja laajentaa sekä määrällisesti että laadullisesti ja toimittajien informaatiokompetenssia kehittää. Innovatiivisempi lähteiden käyttö voisi edistää jopa talouskasvun kehitystä ja innovaatioiden leviämistä.