Elämäntapojen vaikutus matkailuvalintoihin
Myllymäki, Sonja (2011)
Myllymäki, Sonja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101131294
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101131294
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko suomalaisten elämäntavoilla vaikutusta heidän matkailuun liittyviin valintoihinsa. Lähteekö tietty elämäntaparyhmä todennäköisemmin vaikka rantalomalle kuin aktiivilomalle? Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena kesän 2010 aikana. Kyselylomakkeessa kysyttiin kattavasti vastaajien elämäntavoista sekä erilaisia matkailuun liittyviä kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 244 yli 18-vuotiasta suomalaista. Ainoastaan viisi henkilöä kieltäytyi vastaamasta kyselyyn, eli vastausprosentti oli 98. Pääosin kysymykset olivat monivalintakysymyksiä, mutta lomake sisälsi myös kolme avointa kysymystä.
Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Monivalintakysymysten vastaukset analysoitiin excel-taulukko-ohjelman avulla. Avoimet kysymykset analysoitiin etsi-mällä yhteisiä tekijöitä sekä laskemalla samankaltaisten tekijöiden määriä.
Tuloksissa selvisi, että joillain elämäntavoilla oli yhteyttä matkailuun liittyviin valintoihin. Tällaisia tekijöitä olivat mm. liikunnan harrastaminen, roskaruoan syönti, tyytyväisyys omaan elämään, kasvisten ja hedelmien syönti sekä alkoholin käyttö. Esimerkiksi roskaruoan syönnillä oli yhteyttä matkakumppanin valintaan, turvallisuuteen, siihen lähteekö henkilö maaseudulle vai kaupunkiin sekä siihen, mikä kiinnostaa eniten ulkomaisena matkakohteena.
Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Monivalintakysymysten vastaukset analysoitiin excel-taulukko-ohjelman avulla. Avoimet kysymykset analysoitiin etsi-mällä yhteisiä tekijöitä sekä laskemalla samankaltaisten tekijöiden määriä.
Tuloksissa selvisi, että joillain elämäntavoilla oli yhteyttä matkailuun liittyviin valintoihin. Tällaisia tekijöitä olivat mm. liikunnan harrastaminen, roskaruoan syönti, tyytyväisyys omaan elämään, kasvisten ja hedelmien syönti sekä alkoholin käyttö. Esimerkiksi roskaruoan syönnillä oli yhteyttä matkakumppanin valintaan, turvallisuuteen, siihen lähteekö henkilö maaseudulle vai kaupunkiin sekä siihen, mikä kiinnostaa eniten ulkomaisena matkakohteena.