Käyttöönottokokemuksia langattomasta liike- ja lihastoiminta-analyysilaitteesta
Tervo, Arja; Tolonen, Leena (2006)
Tervo, Arja
Tolonen, Leena
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2006
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101031013
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101031013
Tiivistelmä
Tasapaino on keskeinen toimintakyvyn mittari. Tasapainon hallinta on edellytyksenä liikkumiskyvylle ja päivittäisistä
toiminnoista suoriutumiseen. Luotettavien mittausmenetelmien avulla voidaan ennustaa kaatumisriskiä ja
näin parantaa ihmisen elämänlaatua. Kehittyvä teknologia luo lisää mahdollisuuksia ikääntyvien tasapainonhallinnan
mittausmenetelmiin. Teknologisten työvälineiden käyttöönotto tulee nähdä tarpeellisena hoitotyön toiminnan
kehitykselle, ja sen tulisi antaa käyttäjälle tunne omatoimisuudesta ja riippumattomuudesta. Tuotteen suunnitteluvaiheessa
kootut käyttäjäkokemukset ovat ensiarvoisen tärkeitä laitteen lopulliselle suunnittelulle.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää fysioterapeuttien/kuntohoitajien käyttöönottokokemuksia langattomasta
liike- ja lihastoiminta-analyysi mittalaitteesta. Tutkimuksen tavoitteena oli edesauttaa mittalaitteen käyttäjäystävällistä
kehittelyä. Tutkimustehtäväksi muotoutui: Millaisia käyttöönottokokemuksia fysioterapeuteilla/
kuntohoitajilla on langattomasta liike- ja lihastoiminta-analyysi mittalaitteesta toimintakykytestien yhteydessä?
Tiedonkeruumenetelmänä opinnäytetyössä oli teemahaastattelu, jonka tueksi tehtiin havainnointeja mittaustilanteissa.
Opinnäytetyössä haastateltiin viittä mittalaitetta käyttänyttä Rokuan Kuntoutus Oy:n työntekijää.
Haastattelut ja havainnoinnit toteutettiin helmikuun ja toukokuun 2006 välisenä aikana. Tutkimusaineisto analysoitiin
sisällön analyysilla.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että mittalaitteen tekniset ongelmat tuovat epävarmuutta käyttäjille. Lisäksi
laitteen toimintoja kuvattiin epäloogisiksi ja toiminnoiltaan monimutkaisiksi. Tutkimus osoitti, että laitteen käyttöönottokoulutusta
tulisi lisätä. Käyttäjät kokivat helppona ja nopeana antureiden asennuksen. Laitteen kehittämisehdotuksina
esitettiin suomenkielistä valikkoa, ajanottomahdollisuutta matkapuhelimeen sekä antureiden jatkuvaa
toimintavalmiutta.
Opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettävissä, koska kyseessä ovat haastateltavien ainutlaatuiset kokemukset
mittalaitteesta ja haastateltavien joukko oli pieni. Opinnäytetyön tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää laitteen
jatkokehittelyssä.
toiminnoista suoriutumiseen. Luotettavien mittausmenetelmien avulla voidaan ennustaa kaatumisriskiä ja
näin parantaa ihmisen elämänlaatua. Kehittyvä teknologia luo lisää mahdollisuuksia ikääntyvien tasapainonhallinnan
mittausmenetelmiin. Teknologisten työvälineiden käyttöönotto tulee nähdä tarpeellisena hoitotyön toiminnan
kehitykselle, ja sen tulisi antaa käyttäjälle tunne omatoimisuudesta ja riippumattomuudesta. Tuotteen suunnitteluvaiheessa
kootut käyttäjäkokemukset ovat ensiarvoisen tärkeitä laitteen lopulliselle suunnittelulle.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää fysioterapeuttien/kuntohoitajien käyttöönottokokemuksia langattomasta
liike- ja lihastoiminta-analyysi mittalaitteesta. Tutkimuksen tavoitteena oli edesauttaa mittalaitteen käyttäjäystävällistä
kehittelyä. Tutkimustehtäväksi muotoutui: Millaisia käyttöönottokokemuksia fysioterapeuteilla/
kuntohoitajilla on langattomasta liike- ja lihastoiminta-analyysi mittalaitteesta toimintakykytestien yhteydessä?
Tiedonkeruumenetelmänä opinnäytetyössä oli teemahaastattelu, jonka tueksi tehtiin havainnointeja mittaustilanteissa.
Opinnäytetyössä haastateltiin viittä mittalaitetta käyttänyttä Rokuan Kuntoutus Oy:n työntekijää.
Haastattelut ja havainnoinnit toteutettiin helmikuun ja toukokuun 2006 välisenä aikana. Tutkimusaineisto analysoitiin
sisällön analyysilla.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että mittalaitteen tekniset ongelmat tuovat epävarmuutta käyttäjille. Lisäksi
laitteen toimintoja kuvattiin epäloogisiksi ja toiminnoiltaan monimutkaisiksi. Tutkimus osoitti, että laitteen käyttöönottokoulutusta
tulisi lisätä. Käyttäjät kokivat helppona ja nopeana antureiden asennuksen. Laitteen kehittämisehdotuksina
esitettiin suomenkielistä valikkoa, ajanottomahdollisuutta matkapuhelimeen sekä antureiden jatkuvaa
toimintavalmiutta.
Opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettävissä, koska kyseessä ovat haastateltavien ainutlaatuiset kokemukset
mittalaitteesta ja haastateltavien joukko oli pieni. Opinnäytetyön tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää laitteen
jatkokehittelyssä.