Fyysisen kunnon kehittyminen Porukassa kuntoon -hankkeen aikana
Hentilä, Karri; Tiilikainen, Tino (2010)
Hentilä, Karri
Tiilikainen, Tino
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120317027
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120317027
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe on fyysisen kunnon kehittyminen Porukassa Kuntoon -hankkeen aikana. Porukassa kuntoon -hanke on syksyllä 2009 käynnistynyt kahden vuoden mittainen hanke, jossa pyritään vaikuttamaan kutsuntaikäisten fyysisen kunnon kehittymiseen. Kohderyhmänä ovat Kajaanissa toimivat pääasiassa A ja B palveluskelpoisuusluokkaan luokitellut huonokuntoiset miehet, mutta myös muista palveluskelpoisuusluokista on osallistujia. Tavoitteena hankkeella on parantaa heidän fyysisiä valmiuksia ennen palvelukseen astumista. Hankeidea lähti liikkeelle Kainuun Prikaatin toimesta. Tarvetta on, koska varusmiesten fyysinen kunto on jatkuvasti laskussa.
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, kuinka kutsuntaikäisten miesten fyysiset ominaisuudet kehittyvät säännöllisen liikunnan avulla. Opinnäytetyössä tutkittiin, mitä tapahtui hapenkulutukselle, painoindeksille ja rasvaprosentille. Fyysisen kunnon kehittymisen seuraamiseen mittarina käytimme polkupyöräergometritestiä. Painon ja rasvaprosentin mittaamiseen käytimme InBody 720 laitteen -kehonkoostumustestiä. Lisäksi pohdittiin ravitsemuksen merkitystä fyysisen kunnon parantumisessa. Ensimmäiset testit toteutettiin joulukuussa 2009 ja lopputestit keväällä 2010. Testien välissä ryhmälle järjestettiin säännöllistä liikuntaa kahdesti viikossa ohjattuna.
Alkutesteihin joulukuussa saimme kahdeksan henkilöä testeihin, mutta toukokuun lopputesteihin saapui vain kolme henkilöä. Kahdella testattavista oli tapahtunut hapenkulutuksen (ml/kg/min) osalta hieman parannusta, mutta enemmän muutosta oli tapahtunut kehonkoostumuksessa. Painoindeksissä ja rasvaprosentissa oli tapahtunut positiivisia muutoksia. Yhdellä henkilöllä ei ollut tapahtunut minkäänlaista muutosta tuloksissa, johon syynä varmasti on, että kyseinen henkilö ei käynyt alkutestien ja lopputestien välillä kertaakaan ohjatuissa harjoituksissa. Kaksi henkilöä, joilla tulokset paranivat, osallistuivat tunnollisesti ohjattuihin harjoituksiin.
Voidaan sanoa, että säännöllisellä liikunnan on positiivia vaikutuksia fyysisen kunnon kehittymiseen. Kaksi henkilöä, jotka kävivät harjoituksissa, paransivat tuloksia. Koska osallistujamäärä on kuitenkin näin pieni, niin tuloksia ei pystytä yleistämään. Harjoittelu painottui liikaa anaerobiselle puolelle, jos olisi haluttu parempia tuloksia hapenottokyvyn kehittymiseen, niin aerobista liikuntaa olisi pitänyt olla enemmän.
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, kuinka kutsuntaikäisten miesten fyysiset ominaisuudet kehittyvät säännöllisen liikunnan avulla. Opinnäytetyössä tutkittiin, mitä tapahtui hapenkulutukselle, painoindeksille ja rasvaprosentille. Fyysisen kunnon kehittymisen seuraamiseen mittarina käytimme polkupyöräergometritestiä. Painon ja rasvaprosentin mittaamiseen käytimme InBody 720 laitteen -kehonkoostumustestiä. Lisäksi pohdittiin ravitsemuksen merkitystä fyysisen kunnon parantumisessa. Ensimmäiset testit toteutettiin joulukuussa 2009 ja lopputestit keväällä 2010. Testien välissä ryhmälle järjestettiin säännöllistä liikuntaa kahdesti viikossa ohjattuna.
Alkutesteihin joulukuussa saimme kahdeksan henkilöä testeihin, mutta toukokuun lopputesteihin saapui vain kolme henkilöä. Kahdella testattavista oli tapahtunut hapenkulutuksen (ml/kg/min) osalta hieman parannusta, mutta enemmän muutosta oli tapahtunut kehonkoostumuksessa. Painoindeksissä ja rasvaprosentissa oli tapahtunut positiivisia muutoksia. Yhdellä henkilöllä ei ollut tapahtunut minkäänlaista muutosta tuloksissa, johon syynä varmasti on, että kyseinen henkilö ei käynyt alkutestien ja lopputestien välillä kertaakaan ohjatuissa harjoituksissa. Kaksi henkilöä, joilla tulokset paranivat, osallistuivat tunnollisesti ohjattuihin harjoituksiin.
Voidaan sanoa, että säännöllisellä liikunnan on positiivia vaikutuksia fyysisen kunnon kehittymiseen. Kaksi henkilöä, jotka kävivät harjoituksissa, paransivat tuloksia. Koska osallistujamäärä on kuitenkin näin pieni, niin tuloksia ei pystytä yleistämään. Harjoittelu painottui liikaa anaerobiselle puolelle, jos olisi haluttu parempia tuloksia hapenottokyvyn kehittymiseen, niin aerobista liikuntaa olisi pitänyt olla enemmän.