Järvenpään kaupungin tarjoama tuki työssäjaksamiseen - tukimuotojen käyttö Auerkulman Perhetukikeskuksessa
Karjalainen, Raija-Liisa (2010)
Karjalainen, Raija-Liisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216729
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin, mitä toimintaa Järvenpään kaupunki työnantajana tarjoaa työntekijöilleen työssäjaksamisen tueksi. Tavoitteena oli selvittää tukimuotojen käyttö Auerkulman perhetukikeskuksessa ja se, miten henkilökunta on kokenut niiden tarpeen. Tavoitteena oli kehittää henkilökunnan työhyvinvointia opinnäytetyöstä saatujen tulosten perusteella.
Opinnäytetyön aineisto koottiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli mukana monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Monivalintakysymyksissä koottiin henkilökunnan työssäoloaika ja heidän käyttämänsä työhyvinvointia edesauttavat palvelut. Avoimilla kysymyksillä kartoitettiin henkilökunnan kokemuksia, tarpeita ja toiveita saamistaan palveluista. Monivalintakysymysten vastaukset on koottu kuvioon ja avoimet vastaukset analysoitiin. Kysely toteutettiin henkilökunnalle syksyllä 2009. Kyselyn vastausprosentti oli 96.
Tulosten perusteella työntekijöiden työssäoloaika Järvenpään kaupungissa jakautui tasaisesti kolmeen osaan, alle 5 vuotta, 5 – 20 vuotta tai yli 21 vuotta työssä olleisiin. Kyselyn mukaan työhyvinvointia ylläpitävien lakisääteisten palvelujen ja Järvenpään kaupungin tarjoamien palvelujen käytössä työterveyshuollonpalvelut olivat yleisimpiä. Toiseksi käytetyimpiä olivat liikunta- ja kulttuurisetelit. Kolmanneksi suosituin palvelu oli uimaranneke. Kyselyssä henkilökunta arvioi myös muita käyttämiään kaupungin tarjoamia palveluja. Vastauksissa nousi esille tyytyväisyys tarjolla oleviin palveluihin. Niitä pidettiin hyvinä ja monipuolisina.
Työssäjaksamisen tueksi vastaajat toivoivat lisää ohjattua liikunnallista toimintaa, tukea esimieheltä ja työntekijöiden työn arvostamista. Henkilökunta kertoi saavansa tukea työssäjaksamiseen työkavereilta ja työyhteisöltä. Työpaikan hyvä yhteishenki, avoin ilmapiiri ja toisilta saatava tuki koettiin tärkeiksi. Myös oma vapaa-aika ja harrastukset tukivat työssäjaksamista. Työkykyäylläpitäviltä- eli tyky-päiviltä odotettiin yhteistä toimintaa, jota pidettiin hyvänä ja virkistävänä. Yhdessä toimimisen katsottiin vahvistavan työpaikan yhteishenkeä. Jatkossa työssäjaksamisen merkityksen seuranta on tärkeää, muina tutkimusaiheina esiin nousi työnohjaus, kehityskeskustelut ja Ainoactive-toiminta.
Opinnäytetyön aineisto koottiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli mukana monivalinta- ja avoimia kysymyksiä. Monivalintakysymyksissä koottiin henkilökunnan työssäoloaika ja heidän käyttämänsä työhyvinvointia edesauttavat palvelut. Avoimilla kysymyksillä kartoitettiin henkilökunnan kokemuksia, tarpeita ja toiveita saamistaan palveluista. Monivalintakysymysten vastaukset on koottu kuvioon ja avoimet vastaukset analysoitiin. Kysely toteutettiin henkilökunnalle syksyllä 2009. Kyselyn vastausprosentti oli 96.
Tulosten perusteella työntekijöiden työssäoloaika Järvenpään kaupungissa jakautui tasaisesti kolmeen osaan, alle 5 vuotta, 5 – 20 vuotta tai yli 21 vuotta työssä olleisiin. Kyselyn mukaan työhyvinvointia ylläpitävien lakisääteisten palvelujen ja Järvenpään kaupungin tarjoamien palvelujen käytössä työterveyshuollonpalvelut olivat yleisimpiä. Toiseksi käytetyimpiä olivat liikunta- ja kulttuurisetelit. Kolmanneksi suosituin palvelu oli uimaranneke. Kyselyssä henkilökunta arvioi myös muita käyttämiään kaupungin tarjoamia palveluja. Vastauksissa nousi esille tyytyväisyys tarjolla oleviin palveluihin. Niitä pidettiin hyvinä ja monipuolisina.
Työssäjaksamisen tueksi vastaajat toivoivat lisää ohjattua liikunnallista toimintaa, tukea esimieheltä ja työntekijöiden työn arvostamista. Henkilökunta kertoi saavansa tukea työssäjaksamiseen työkavereilta ja työyhteisöltä. Työpaikan hyvä yhteishenki, avoin ilmapiiri ja toisilta saatava tuki koettiin tärkeiksi. Myös oma vapaa-aika ja harrastukset tukivat työssäjaksamista. Työkykyäylläpitäviltä- eli tyky-päiviltä odotettiin yhteistä toimintaa, jota pidettiin hyvänä ja virkistävänä. Yhdessä toimimisen katsottiin vahvistavan työpaikan yhteishenkeä. Jatkossa työssäjaksamisen merkityksen seuranta on tärkeää, muina tutkimusaiheina esiin nousi työnohjaus, kehityskeskustelut ja Ainoactive-toiminta.