Riihimäen seutukunnan matkailullinen vetovoima ja imago
Manninen, Jenni (2010)
Manninen, Jenni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112215051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112215051
Tiivistelmä
Riihimäen seutukunnan matkailullinen vetovoima ja imago
Opinnäytetyöni käsittelee Riihimäen seutukunnan tämän hetkistä matkailullista vetovoimaa ja ima-goa. Tarkoituksena on selvittää, miten vetovoimaisena seutukunnan ulkopuolelta tulevat kotimaanmatkailijat pitävät seutukuntaa, miten he tuntevat alueen, ja mitä mielikuvia heillä nousee kohteesta. Lisäksi tämän opinnäytetyön tarkoitus on vertailla tutkimustuloksia matkai-lutarjontaan ja matkailun kehittämisstrategioihin. Tutkimuksen tavoite on arvioida Riihimäen seutukunnan matkailullista tilannetta, aiheenantajaa, Riihimäen Erämessuja, joka on messuja järjestävä yritys, ja alueen matkailun kehittämistä varten.
Riihimäen seutukunta kuuluu Kanta-Hämeeseen, joka sijaitsee Etelä-Suomessa. Seutukunta muodostuu Riihimäestä, Lopesta ja Hausjärvestä. Matkailutarjontaa on eniten Riihimäellä, Hausjärvellä puolestaan on vähiten matkailupalveluita. Matkailutarjonnan teemat ovat kulttuuri, tapahtumat, harrastukset ja aktiviteetit, kokous, ruoka ja majoitus, ostokset ja liikenne.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu vetovoimasta ja imagosta. Vetovoimateorian ja seutukunnan matkailutarjonnan avulla tarkastellaan kohdealueen vetovoimatekijöitä. Imagoa koskeva teoria tukee puolestaan alueen matkailun kehittämisen tarkastelua, jonka pohjana on Riihimäen seutukuntaa koskeva kulttuuristrategia.
Lähtökohtana oli mukauttaa tutkimus osaksi Riihimäen Erämessujen kävijätutkimusta. Tämä vaikutti opinnäytetyön tutkimusmenetelmien valintaan. Tutkimus toteutettiin 10.-13.6.2010 Riihimäen Erämessuilla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin monimenetelmällisyyttä. Aineistonkeruu tapahtui lomakehaastattelulla, joka koostui strukturoiduista ja yhdestä avoimesta kysymyksestä. Aineistonkeruun jälkeen tulokset käsiteltiin kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti.
Tutkimustuloksista ilmenee, että Riihimäen seutukunnan vetovoima koostuu tapahtumista, aktiviteeteista ja ostoksista. Myös luonto koetaan kiinnostavaksi. Kehysvetovoimaa, joka koostuu ruoka- ja majoituspalveluista, käytetään kuitenkin eniten alueella. Vetovoima ylettyy ainoastaan lähiseuduille. Matkailijoiden mielikuvat syntyvät enimmäkseen Internetin ja heidän lähipiirin avulla. Alueesta syntyvät mielikuvat ovat neutraaleja, mikä näkyy myös alueen tunnettavuuden heikkoutena. Matkailijoiden mielikuvat Riihimäkeä kohtaan ovat positiiviset, mutta matkailijoilla on vähiten mielikuvia Lopesta ja etenkin Hausjärvestä. Vetovoimaisuuden kannalta tutkimustulokset tukevat osittain kulttuuristrategiaa. Alueen vetovoimatekijät on osattu määritellä, mutta niitä pitää vielä kehittää oikeanlaisen matkailuprofiilin rakentamiseksi. Kehitysorganisaation syntyminen on vielä suunnitteilla, mikä hidastaa muita sisäisiä kehitystehtäviä. Lisäksi palveluverkoston kokoaminen ja eri organisaatioiden verkostoituminen ovat vielä kesken. Näiden kehitystehtävien keskeneräisyys hidastaa prosessin muita tehtäviä ja seutukunnan ulkopuolelle suunnattujen kehitystehtävien toteuttamista, mikä puolestaan vaikuttaa matkailun kehittämiseen.
Asiasanat: matkailukohde, matkailupalvelu, vetovoima, imago, mielikuva
Opinnäytetyöni käsittelee Riihimäen seutukunnan tämän hetkistä matkailullista vetovoimaa ja ima-goa. Tarkoituksena on selvittää, miten vetovoimaisena seutukunnan ulkopuolelta tulevat kotimaanmatkailijat pitävät seutukuntaa, miten he tuntevat alueen, ja mitä mielikuvia heillä nousee kohteesta. Lisäksi tämän opinnäytetyön tarkoitus on vertailla tutkimustuloksia matkai-lutarjontaan ja matkailun kehittämisstrategioihin. Tutkimuksen tavoite on arvioida Riihimäen seutukunnan matkailullista tilannetta, aiheenantajaa, Riihimäen Erämessuja, joka on messuja järjestävä yritys, ja alueen matkailun kehittämistä varten.
Riihimäen seutukunta kuuluu Kanta-Hämeeseen, joka sijaitsee Etelä-Suomessa. Seutukunta muodostuu Riihimäestä, Lopesta ja Hausjärvestä. Matkailutarjontaa on eniten Riihimäellä, Hausjärvellä puolestaan on vähiten matkailupalveluita. Matkailutarjonnan teemat ovat kulttuuri, tapahtumat, harrastukset ja aktiviteetit, kokous, ruoka ja majoitus, ostokset ja liikenne.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu vetovoimasta ja imagosta. Vetovoimateorian ja seutukunnan matkailutarjonnan avulla tarkastellaan kohdealueen vetovoimatekijöitä. Imagoa koskeva teoria tukee puolestaan alueen matkailun kehittämisen tarkastelua, jonka pohjana on Riihimäen seutukuntaa koskeva kulttuuristrategia.
Lähtökohtana oli mukauttaa tutkimus osaksi Riihimäen Erämessujen kävijätutkimusta. Tämä vaikutti opinnäytetyön tutkimusmenetelmien valintaan. Tutkimus toteutettiin 10.-13.6.2010 Riihimäen Erämessuilla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin monimenetelmällisyyttä. Aineistonkeruu tapahtui lomakehaastattelulla, joka koostui strukturoiduista ja yhdestä avoimesta kysymyksestä. Aineistonkeruun jälkeen tulokset käsiteltiin kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti.
Tutkimustuloksista ilmenee, että Riihimäen seutukunnan vetovoima koostuu tapahtumista, aktiviteeteista ja ostoksista. Myös luonto koetaan kiinnostavaksi. Kehysvetovoimaa, joka koostuu ruoka- ja majoituspalveluista, käytetään kuitenkin eniten alueella. Vetovoima ylettyy ainoastaan lähiseuduille. Matkailijoiden mielikuvat syntyvät enimmäkseen Internetin ja heidän lähipiirin avulla. Alueesta syntyvät mielikuvat ovat neutraaleja, mikä näkyy myös alueen tunnettavuuden heikkoutena. Matkailijoiden mielikuvat Riihimäkeä kohtaan ovat positiiviset, mutta matkailijoilla on vähiten mielikuvia Lopesta ja etenkin Hausjärvestä. Vetovoimaisuuden kannalta tutkimustulokset tukevat osittain kulttuuristrategiaa. Alueen vetovoimatekijät on osattu määritellä, mutta niitä pitää vielä kehittää oikeanlaisen matkailuprofiilin rakentamiseksi. Kehitysorganisaation syntyminen on vielä suunnitteilla, mikä hidastaa muita sisäisiä kehitystehtäviä. Lisäksi palveluverkoston kokoaminen ja eri organisaatioiden verkostoituminen ovat vielä kesken. Näiden kehitystehtävien keskeneräisyys hidastaa prosessin muita tehtäviä ja seutukunnan ulkopuolelle suunnattujen kehitystehtävien toteuttamista, mikä puolestaan vaikuttaa matkailun kehittämiseen.
Asiasanat: matkailukohde, matkailupalvelu, vetovoima, imago, mielikuva