Asennetutkimus ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhtautumisesta venäläisyyteen, vapaa-ajan järjestö-toimintaan ja Suomi-Venäjä-Seuraan
Repo, Liisa (2010)
Repo, Liisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112615834
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112615834
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja oli Suomi-Venäjä-Seuran Etelä-Suomen piirijärjestö. Työ on tutkielma, jonka päätarkoitus on selvittää kyselylomakkeen avulla nuorten suhtautumista venäläisyyttä, järjestötoimintaa ja Suomi-Venäjä-Seuraa kohtaan. Suomi-Venäjä-Seura kaipaa jatkuvasti uusia jäseniä seuraansa, ja erityisesti nuorten kiinnostusta haluttaisiin lisätä. Opinnäytetyön tarkoitus on tuottaa seuralle tietoa, jota voidaan myöhemmin hyödyntää jäsenhan-kinnassa sekä toiminnan kehittämisessä ja suuntaamisessa nuorille.
Tutkimus sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osion. Teoreettinen viitekehys keskittyy kuvaamaan Suomi-Venäjä-Seuraa, venäläisiä sekä heidän tapakäyttäytymistään, kulttuurieroja ja -yhteneväisyyksiä Suomen ja Venäjän välillä, sekä suomalaisten asenteita venäläisiä kohtaan ennen ja nyt. Tämän lisäksi teoriaosuus käsittelee median Venäjä-uutisointia, ennakkoluuloja ja rasismia, asenteiden muuttamista sekä järjestöjen tilannetta nykypäivänä.
Tutkimuksen kohteena olivat Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat. Kysely lähetettiin noin 8 000 ihmiselle Toukokuussa 2010, ja siihen vastasi 989 henkilöä. Vastausprosentti oli 12,4 %. Kaikki vastaukset otettiin mukaan tutkimukseen. Vastaukset koottiin ja analysoitiin E-lomake ja Excel-ohjelmien avulla. Tutkimus oli pääosin kvantitatiivinen, mutta avointen kysymysten analysoimisessa käytettiin lisämetodina myös kvalitatiivista sisällönanalyysia.
Tulokset osoittivat, että Suomi-Venäjä-Seura on nuorille tuntematon. Suurin osa vastanneista ei osannut kuvailla seuran tarkoitusta oikein. Tutkimuksen mukaan opiskelijat olivat kiinnostuneita löytämään uusia harrastuksia, mutta aktiivinen toimiminen kansalaisjärjestöissä oli hyvin harvinaista. Ainoastaan urheiluseurojen asema vaikuttaisi olevan vakaa Laurean opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijat matkustaisivat mielellään Venäjälle tai opiskelisivat venäjän kieltä. Asenteet venäläisiä kohtaan olivat keskimäärin neutraaleja, mutta yksilöiden välillä erot olivat merkittäviä. Vastaukset olivat ylipäätään hyvin värittyneitä ja tunteenomaisia. Negatiivisimmin venäläisiin asennoituivat ne henkilöt, jotka olivat asuneet Itä- tai Kaakkois-Suomessa lähellä Venäjän rajaa tai työskennelleet asiakaspalvelijoina venäläisille turisteille. Yleisesti ottaen turistit ja rikkaat venäläiset eivät olleet kovin pidettyjä suomalaisnuorten keskuudessa. Myönteinen suhtautuminen venäläisiin oli voimakkaampaa niillä, jotka olivat matkustaneet Venäjällä tai jotka tunsivat useita venäläisiä.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että Suomi-Venäjä-Seuran kannattaa suunnata toimintaansa opiskelijanuoriin, sillä opiskelijoilla on jo ennestään paljon kontakteja venäläisiin ihmisiin. Suomi-Venäjä-Seuran tulisi erityisesti lisätä kulttuurista toimintaansa sekä Venäjän kielikursseja ja matkoja saavuttaakseen nuorten kiinnostuksen. Esimerkiksi jokin mukava kokemus seuran tapahtumasta, voisi saada nuoret sen toimintaan mukaan.
Tämä tutkimus pääsääntöisesti tukee aiemmissa tutkimuksessa saatuja tuloksia. Suomi-Venäjä-Seuran toiveesta opinnäytetyön julkistamisen jälkeen järjestetään kevät-talvella 2011 tutkimustuloksia sekä Suomi-Venäjä-Seuran toimintaa käsittelevä luentotilaisuus Laurean tai muun oppilaitoksen tiloissa.
Tutkimus sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osion. Teoreettinen viitekehys keskittyy kuvaamaan Suomi-Venäjä-Seuraa, venäläisiä sekä heidän tapakäyttäytymistään, kulttuurieroja ja -yhteneväisyyksiä Suomen ja Venäjän välillä, sekä suomalaisten asenteita venäläisiä kohtaan ennen ja nyt. Tämän lisäksi teoriaosuus käsittelee median Venäjä-uutisointia, ennakkoluuloja ja rasismia, asenteiden muuttamista sekä järjestöjen tilannetta nykypäivänä.
Tutkimuksen kohteena olivat Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat. Kysely lähetettiin noin 8 000 ihmiselle Toukokuussa 2010, ja siihen vastasi 989 henkilöä. Vastausprosentti oli 12,4 %. Kaikki vastaukset otettiin mukaan tutkimukseen. Vastaukset koottiin ja analysoitiin E-lomake ja Excel-ohjelmien avulla. Tutkimus oli pääosin kvantitatiivinen, mutta avointen kysymysten analysoimisessa käytettiin lisämetodina myös kvalitatiivista sisällönanalyysia.
Tulokset osoittivat, että Suomi-Venäjä-Seura on nuorille tuntematon. Suurin osa vastanneista ei osannut kuvailla seuran tarkoitusta oikein. Tutkimuksen mukaan opiskelijat olivat kiinnostuneita löytämään uusia harrastuksia, mutta aktiivinen toimiminen kansalaisjärjestöissä oli hyvin harvinaista. Ainoastaan urheiluseurojen asema vaikuttaisi olevan vakaa Laurean opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijat matkustaisivat mielellään Venäjälle tai opiskelisivat venäjän kieltä. Asenteet venäläisiä kohtaan olivat keskimäärin neutraaleja, mutta yksilöiden välillä erot olivat merkittäviä. Vastaukset olivat ylipäätään hyvin värittyneitä ja tunteenomaisia. Negatiivisimmin venäläisiin asennoituivat ne henkilöt, jotka olivat asuneet Itä- tai Kaakkois-Suomessa lähellä Venäjän rajaa tai työskennelleet asiakaspalvelijoina venäläisille turisteille. Yleisesti ottaen turistit ja rikkaat venäläiset eivät olleet kovin pidettyjä suomalaisnuorten keskuudessa. Myönteinen suhtautuminen venäläisiin oli voimakkaampaa niillä, jotka olivat matkustaneet Venäjällä tai jotka tunsivat useita venäläisiä.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että Suomi-Venäjä-Seuran kannattaa suunnata toimintaansa opiskelijanuoriin, sillä opiskelijoilla on jo ennestään paljon kontakteja venäläisiin ihmisiin. Suomi-Venäjä-Seuran tulisi erityisesti lisätä kulttuurista toimintaansa sekä Venäjän kielikursseja ja matkoja saavuttaakseen nuorten kiinnostuksen. Esimerkiksi jokin mukava kokemus seuran tapahtumasta, voisi saada nuoret sen toimintaan mukaan.
Tämä tutkimus pääsääntöisesti tukee aiemmissa tutkimuksessa saatuja tuloksia. Suomi-Venäjä-Seuran toiveesta opinnäytetyön julkistamisen jälkeen järjestetään kevät-talvella 2011 tutkimustuloksia sekä Suomi-Venäjä-Seuran toimintaa käsittelevä luentotilaisuus Laurean tai muun oppilaitoksen tiloissa.